tiistai 27. toukokuuta 2014

Poissa kokonaan, puf………. (ei kuvajournalismia)

Nikkilästä Talmaan kiemurtaa tie. Pari kesää sitten tyttönen ajaa kavereineen mopolla pitkin kävelytietä ja…kääntyy yllättäen suoraan rekan alle. Kuolee siihen, ihan kokonaan ja hetkessä.
Kaveri tai vanhemmat tuovat joskus vielä kynttilän ja kukkia. Tyttö ei tule enää takaisin.
Kun ajan Kawa Spectrelläni hiljaa ja nauttien pitkin Uudenmaan mutkikkaita entisiä kärrypolkuja, vilkaisen sivusilmällä mopotyttöjen ajokäytöstä ja ihmettelen - miten niin moni pysyy hengissä. Kuljettaja rupattelee iloisesti takanaistuvan kanssa tai keskustelee vierellä ajavaan mopoon.
Jalassaan shortsit. Päällä toppi ja kenkinä sandaalit, sormikkaita ei.
Kun niillä kamoilla kaatuu --vetäessään mutkassa etujarrun kiinni ja asfaltilla on soraa-- menee nurin hetkessä, ennenkuin tajuaakaan. Olen nähnyt riittävän monta asfaltti-ihottumaa tutuilla prätkäkuskeilla, rumaa jälkeä vaikka suojaakin itseään. Asfaltin lika ja soran nokareet menevät haavoihin ja ihon alle. Usein iho kuoriutuu kokonaan pois ja lihas paistaa esiin. Jos jalka katkeaa nilkasta, tulee avomurtuma - koska ajosaappaan varsi ei suojaa jalkaa, sellainen vamma ei koskaan parane kunnolla. Jalassa on isoja suonia, valtimoita. Kun kaatuu sopivasti, menee sandaalijalka mopon alle ja murtuu vauhdin takia, avomurtuma tappaa joskus - kun säröinen luun pää katkaisee valtimon, silloin kuolee alle viidessä minuutissa, ellei apua saa. Tytöillä ei juuri koskaan ole ajohanskoja. Kaatuessaan ottaa ensin kämmenillä vastaan. Kämmenpohja aukeaa luihin saakka, sormet ja ranteet murtuvat, koska iho jarruttaa turvapaloin varustettua hansikasta nopeammin menoa. Mutta kuka näitä ukkojen juttuja uskoo, ei niin kukaan. Jokainen 15 vuotias on mielestään kuolematon.



2 kommenttia:

Jore Puusa kirjoitti...

Tämä tulee mailini kautta…

Haapavaara on lisännyt kommentin tekstiisi "Poissa kokonaan, puf………. (ei kuvajournalismia)":

Ajelen päivittäin vähän kevyemmällä pyörällä, sellaisella kaurapuuro energialla toimivalla.

Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, vaan erittäin usein, kun tulee vastaan jopo ja tyttö. Tytöllä iphone tai vastaava, jossa ilmeisesti etsitään uutta musiikkia ajon ratoksi. Eikä todellakaan huomata, että joku tulee vastaan.

Jos itse ajaisin yhtä sokeasti, niin törmäyshän siitä tulisi.

Ei darwin palkintoa ole turhaan ideoitu.

Samppa

Julkaise

Jaakko Turpeinen kirjoitti...

Sampalle vastine:

Ehkä liikenteessäkin pitää olla se ns. "kriittinen massa" että jokin ilmiön alku yhtäkkiä muuttuu vaikuttavaksi ilmiöksi. Onhan tätä jatkuvaa törttöilyä jatkunut jo vuosia mutta törttöilijöiden määrä ei-törttöilijöihin suhteutettuna vielä sen kriittisen massan alapuolella ja ne vähemmän törtöt osaavat välttää kolarin vaikka ilmasta putoilevien helikopterin osien kanssa jos katse on muuallakin kun siinä kännykässä.

Itse olisin jäänyt ihan jalankulkijana parin vuoden sisään kymmenkunta kertaa auton alle suojatiellä jos olisin odottanut autoilijoiden noudattavan liikennesääntöjä. Jopo- ja mopotytöt on sittenkin vielä suht harmittomia, paitsi itselleen. Darwin-palkinnon voittamiseen tarvitaan kyllä parempi delaus ku rekan alle mopoilu tai jopilu.