tiistai 17. kesäkuuta 2014

Lehtikuvaajat ry + PÄIVITYS 22.6.klo 15.45

Suomen Lehtikuvaajat ry - LEHDISTÖTIEDOTE 16.6.2014
Vapaa julkaistavaksi
"Suomen Lehtikuvaajat ry eroaa valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfotosta
Suomen Lehtikuvaajat ry on päättänyt ylimääräisessä jäsenkokouksessa 16.6.2014 eroavansa alan keskusliitto Finnfoto ry:stä.
Suomen Lehtikuvaajat ry:n jäsenet ja hallitus katsovat pystyvänsä toimimaan sekä itsenäisesti että vapaassa yhteistyössä muiden valokuva-alan ammattilaisjärjestöjen kanssa alan tekijöiden hyväksi tehokkaammin kuin kattojärjestön alaisuudessa.
Keskusliitto Finnfoto ry toimii valokuvaus-alan Kopiostokorvausten jakajana sekä toimeenpanevana apurahaelimenä, järjestää vuosittain Fotofinlandia kilpailun ja toimii jäsenistönsä neuvonantajana.
Suomen Lehtikuvaajat ry:n puheenjohtaja Riitta Supperi kertoo eroon johtaneita tekijöitä:
Keskusliitto ei ole pystynyt muuttumaan media-alaa vavisuttavien muutosten mukana eikä ole pystynyt vastaamaan muutosten tuomiin mahdollisuuksiin tekijöitä hödyttävällä tavalla.
Ammattilaisten tarpeita vastaava toiminta ei ole onnistunut liitossa, jossa on jäseninä myös alan harrastajia. Keskusliiton yhdistävänä tekijänä on valokuva; valokuvaajien työkentän muuttumista liitto ei ole huomioinut.
Keskusliitto ei mielestämme edusta riittävästi kaikkien jäsentensä tarpeita eikä tasapuolisesti valvo ja aja heidän etujaan. Mielipide-erot toiminnan fokusoinnissa ammattilaisten ja harrastelijoiden kesken ovat liian suuret voidaksemme jatkaa enää keskusliiton alaisuudessa toimimista.

Suomen Lehtikuvaajat ry tarjoaa media-alan ammattilaisille koulutusta, seminaareja ja tapahtumia kehittääkseen alalla työskentelevien ammatillista osaamista sekä vakiinnuttaakseen alan toimintamalleja muuttuvassa mediakentässä.
_______
Suomen Lehtikuvaajat ry on vuonna 1947 perustettu lehtikuvaajien etuja ajava yhdistys. Yhdistys edustaa laajasti maamme kuvaajia eri medioissa; sanoma- ja aikakauslehdistössä sekä kuvatoimistoissa. Yhdistyksen päämääränä on ylläpitää lehtikuvan korkeaa tasoa ja valvoa ammattikunnan etuja.
Riitta Supperi
puheenjohtaja Suomen Lehtikuvaajat ry
Head of board, The Finnish Press Photographers Association"
----------------
Ripotellaan hieman lisää tuhkaa Lehtikuvaajat ry:lle.
Alla olevassa ruutukaappauksessa on ote ry:n säännöistä. Yhdistys ilmoittaa toimivansa yhdyssiteenä ( lehtikuvaajien välillä). Alempana näet kerhon SLK-forumista otetun ruutukaappauksen jokunen minuutti sitten. Forumissa on ollut aktiviteettejä 720 tunnin aikana nolla (0) kappaletta. Tuo lienee laskenta-algoritmin kokonaisaika, miten monta tuollaista jaksoa on ollutkaan jo peräkkäin ilman keskusteluja? Kuvaa surullisesti lehtikuvaajien yhteishenkeä ja avoimen keskustelun puuttumista.  Kukaan ei uskalla kirjoittaa, haastava ajattelu vuotaa samantien työnantajille, koska ry:ssä on myös työnantajapuoli edustettuna, esim. Sanoma Magazinesin Markku Niskanen ( saamani tiedon mukaan huom.). Yhdyssidettä ei ole ( vuotuista kilpailua lukuunottamatta), joten ry ei ole onnistunut sääntöjensä noudattamisessa. 
-
Edelleen säännöt kertovat, että lehtikuvaus on ( pitää olla) riittävästi edustettuna alan keskusjärjestöissä. Tämän lauseen ollessa voimassa puheenjohtaja erottaa ry:n alan ainoasta keskusjärjestöstä. Pitääkö äkkiä muuttaa tuo kohta taanehtivasti? ;-) Laki yhdistyksistä ei tunne taanehtivaa toimintaa, yhdistys on rikkonut omia sääntöjään.
-
Edelleen ry asettaa klausuulin, jonka mukaan kahden jäsenen pitää suositella uutta wannabe jäsentä. Näin yhdistys varmistaa, ettei erimielisiä henkilöitä pääse horjuttamaan Status Quo:ta. Suomalainen sisäsiittoinen malli on tae, että tervehdyttävää keskustelua ei synny.
-
Ry:n toiminta on niin sisäsiittoista, toimintaa torjuvaa ja uudistumista pelkäävää, että ei ole ihme - jos alamme on kuolemassa. Journalismin historia tulee aikanaan huomioimaan tämänkin, kun arvioidaan median murrosta ja kuvajournalismin tuhoutumista. Silloin vuosikymmenien päästä todetaan- miten lehtikuvaajat tuhosivat itse ammattinsa, syyttäen siitä muita.
-
Kuten huomaat, kukaan ry:stä ei ole reagoinut. ( Eikä reagoi ) Tämä on suomalainen versio Omertan laista, vaikenemisesta. Tiedetään, että pienessä maassa avointa keskustelua parempi keino on vaieta erimieliset "kuoliaaksi". Paljon tehokkaampaa on häväistä heidät selän takana pahaa puhumalla. Tästä syystä kukaan erimielinen ry:n jäsen ei uskalla sanoa mitään. ( paitsi soittaa esimerkiksi minulle ja ensin vannottaa, etten saa missään sanoa heidän nimeään ja koko asiaa…ja sitten padot aukeavat…enkä petä luottamusta) 
Mutta hetkinen, meillähän on Suomessa sananvapaus, olemme demokraattinen ja vapaa yhteiskunta, jossa aktiivisuuden ja kriittisyyden pitäisi johtaa asiantilan paranemiseen? 
Eikö niin siis olekaan? ;-) :-D



Lehtikuvaajat ry antaa erotessaan keskusliitosta ymmärtää, että asioiden huonosti meneminen johtuu Finnfotosta.
Tosiasiassa  Lehtikuvaajat ry ei ole koskaan kyennyt puuttumaan lehtikuvaajien työtilanteeseen tai siihen miten lehtikuvaajia kohdellaan.  Lehtikuvaajien edun ajaminen on tyhjä lause ry:n agendassa. Ala on jo tuhoutunut ja sille ei voi enää mitään. Nyt on myöhäistä ja aika inhottavaa alkaa syytellä muita kun syy on itsessä ja jäsenistössä.
-
Olen vuosia lähettänyt kirjeitä lehtikuvaajat ry:lle ja ehdottanut toimintamalleja, joilla oltaisiin voitu yhtenäistää ja parantaa toimintaa, mutta eihän niihin edes vastata. Ongelma on siinä, että ry:n johto ei uskalla toimia, koska se tietää omien töiden loppumista. Jo nyt muutamasta mielipiteestä johtuen sponsoreita on  lähtenyt yhdistykseltä. 
-
Lehtikuvaajat on esimerkki rakenteellisesta korruptiosta. Se näkyy mm. siten -että lehtikuvaaja, joka on siirtynyt kuvalinjojen johtajaksi lehtitaloissa pysyy Ry:n jäsenenä. Siis lehtikuvaajia vastaan toimiva henkilö on samaan aikaan ry:n jäsen. Se on mahdoton yhtälö.

Ry pilasi jo kymmeniä vuosia sitten uskottavuutensa antamalla Vuoden Lehtikuvanäyttelyn yksinoikeuden Meritapankille ja sen edeltäjälle. Näyttely kulki saman pankkiryhmän saleissa ympäri maata ja sen myötä lehtikuvaajat leimautuivat öykkärioikeistolaisiksi, osittain syystäkin. Osa kansaa ei sitten käynyt näyttelyssä ollenkaan. Äärettömän typerä toimintamalli, joka väritti käsitystä lehtikuvaajista ikävällä tavalla. 
-
Lehtikuvaajat RY:n sisällä toimi/toimii?? aikanaan ns. "Zappaklubi", jonka toimet saivat osittain aikaan mainitun rakenteellisen korruption. Klubiin kuului vanhempia kuvaajia, jotka asemaansa nojaten vetelivät lankoja vaikkapa rekrytointien suhteen. Näin syntyi tilanteita, joissa jäsenistö oli ylemmän portaan mielivallan alla. Substanssiosaamiseen ei katsottu ollenkaan.
-
Lehtikuvaajat ry:n  toiminta perustuu edelleen oikeastaan vain vuosittaiseen kilpailuun, joka taas on laskenut valinnoillaan ja niiden selittämisellä ammattikuvaajien arvostusta yleisössä ennätysmäisen matalalle. Ry:n toiminta oli vuosikymmeniä kameroiden maahantuojien järjestämiä saunailtoja, joissa dokattiin ja syötiin nakkeja. Jos joku koetti puhua kuvista ja työstä, hänet katsottiin hulluna ulos.
-
Ry ei ole puuttunut riittävästi eettisiin ongelmiin ja tässäkin rakenteellinen korruptio näkyy, toiminta perustuu kaverikaverille järjestelmään tai hyväsisko toimintaan.
Osa maan parhaista, vaikkakin syrjäytetyistä lehtikuvaajista ei kuulu yhdistykseen.
Väite siitä, että lehtikuvaajat ry ylläpitää korkeaa tasoa on naurettava tilanteessa, jossa osa jäsenistä on solminut Sanomien sopimuksen vastoin Journalistiliiton suositusta. Näin he samalla ovat vieneet työt toisilta ry:n jäseniltä. Tämäkin tilanne on täysin absurdi. 
-
Lehtikuvaajat ry:n pitäisi erottaa välittömästi kaikki lehtitalojen johtoportaissa toimivat jäsenet ja ne, jotka ovat rikkuritoimillaan varastaneet kollegoittensa työn ja elinmahdollisuudet.
-
Mitä sitten on koulutus jota ry lupaa tarjota. Suomessa toki järjestetään seminaareja, joissa käy luennoitsijoita eli kuuluisia  lehtikuvaajia muista maista. Tällaisella ei ole mitään merkitystä nyt kun ruohonjuuritason ongelmat, jotka ovat lähellä romuttaa koko alan- jätetään huomiotta. 
-
Lehtikuvaajat ry ei ole koskaan tarttunut mahdollisuuteen kehittää tiedonsiirtoa valtavan kokemuksen omaavilta vanhemmilta kuvaajilta eteenpäin, se olisi oleellista varsinkin nyt,  kun kuvaamisen taso on romahtanut nuorien "niinsanotun" koulutuksen saaneiden siirryttyä alalle tekemään toinen toistensa työstä plagiaatteja.
-
Yhdistys ei saa tällaisena aikaan muuta kuin pahaa mieltä niissä, jotka ovat vaivojaan säästelemättä rakentaaneet maahan kuvaamisen kultturin ja jotka todella osaavat alansa. Suhde toimittajiin ja ostaviin tahoihin on täysin laiminlyöty tai se on johdettu tilanteeseen joka on maan vaiva --hyvävelisisko-- systeemiksi. Ry ei puutu riittävästi tai ei ollenkaan pieleen menneeseen koulutuspolitiikkaan.
-
Finnfoto on järjestönä kuollut kirjain. Se on olemassa itseään varten, kuten niin moni järjestö Suomessa. Vaikka sen juuri nyt pitäisi tehdä voimakas ulostulo amatöörien ilmaiskuvaamista vastaan, se ei tee mitään. Ehkä Finnfoto on jo heittänyt pyyhkeen kehään, sillä ammattina valokuvaus on menetetty, erityisesti -koska Suomessa ei ole ollut rohkeutta käyttää joukkovoimaa. Tosin tuntien allalla olevia, ei sellaiseen olisi ollut rohkeutta juuri kenelläkään. Finfoton syyttäminen on kuitenkin pään pensaaseen panemista. 
-
Lehtikuvaajat Ry on itse toimimattomuudellaan syyllinen lehtikuvauksen romahdukseen, toki monen muun tahon avustuksella. Yhdistys on myös monin keinoin pyrkinyt kuluneina vuosikymmeninä estämään itseensä tai jäsenistöönsä liittyvää kritiikkiä ja keskustelua. Keskustelun tukahduttaminen on tyypillinen suomalainen ilmiö ja osittain sen seurauksenakin olemme nyt toivottomassa tilanteessamme ja makaamme sameissa vesissä korviamme myöten kellon soittaessa viisi vaille 1200 ammattimme suhteen.

3 kommenttia:

Jari Kähkönen kirjoitti...

Suomalainen on aina voittajan puolella etenkin jos on oma lehmä ojassa, kostuu siitä jotain tai [sinun kielikuvasi tähän]. Pidän Lehtikuvaajat ry:n elettä siksi myös jonkinsortin markkinointiviestinnällisenä itse itsensä vanhurskauttamisena tai minäkuvan puhdistamisena/kirkastamisena, koska en ainakaan vielä näe siinä mitään peliliikettä. Hyvinpä ovat jälkensä peittäneet jahka sellainen myöhemmin tulee jostain päin tietoon.

Yleisessä ja ammatillisessa, vaan ei työehtoihin tai työsuojeluun liittyvässä, edunvalvonnassa olisi siten ollut kyllin puhdetta viisaalle, mutta eiköhän tämä järjestö ole ihan samanlainen perinneseura kuin ne ns. journalistijärjestötkin jotka jakavat yhä punaisten kansien väliin pantuja pahvisia pressikortteja siinä missa hyvä käytäntö on tänään muovinkaltainen materiaali, luottokorttikoko eikä kansia minkäänsorttisia.

Sanat mitä haetaan ovat jalkoihinjääminen, unohtuminen ja epärelevantti. Edes historiallisen kaikki kuvaaminen on kielletty ellei siihen ole erityistä lupaa tai velvollisuutta -yhteiskunnan kippaamista ne eivät kyenneet hoitamaan vaan sekin jäi yhdelle tv-toimittajalle ja parille blogia pitäville amatöörikuvaajille.

Tapaan sanoa, että humanismi on elämänkatsomus, jossa usein joutuu luottamaan ihmiseen vaikkei aina ihan tiedäkään että miksi ihmeessä. Niin, ei siis sovi nytkään tuomita Lehtikuvaajat ry:tä kuolemaan, vaikka minulla ainakaan ei ole mitään käsitystä siitä kuinka ihmeessä se nyt enää kaiken paremmaksi muuttaisi tai hyväksi konsanaan.

Jari Kähkönen

Anonyymi kirjoitti...

Magee artikkeli, kiitos.

Jukka-Kalevi Kietiläinen

ir kirjoitti...

Hyvä kirjoitus.

Ilkka R