maanantai 13. lokakuuta 2014

Lähdön jäljet / Kuva ja tekstipäivitys 19.40.

Lappi on paikoitellen kuin Tshernobyl. Kautta maakunnan on lähdetty, kun mitta on tullut täyteen. Lähtö on usein äkkinäinen, taloissa on saunassa vesi paljussa ja saippua vanttuun vieresä. Pöyvälä saattaa olla pelikortit, neljän kuninkaan laulukirja. Keitiösä piisilä makkaraa eli käristystä.
Enhän minä mitään lappia osaa raatata,  kunhan sillä kielelä ja mejänkielelä pelleilen ja kursivoin.
-
Ei ole töitä aikuisille, nuorille ei ole harrastusmahdollisuuksia. Palvelut karkaavat suurempiin keskuksiin, ilman rahaa ei voi korjata rapistuvaa rakennusta. Jotta voisi hakea töitä - pitää olla auto, koska julkista liikennettä ei juuri ole. Auto on työttömälle kallis ja sillä ajaminen on Lapissa kalliimpaa kuin etelässä. Bensa maksaa 20-30 c. enemmän. Etäisyydet on pitkät ja autot hakkaantuvat huonoilla teillä muruksi.
Jos haluat toimia WWW:n kautta, on Lappi hankala, laajoilla alueilla ei esimerkiksi oma puhelimeni toiminut ollenkaan, puhumattakaan syrjäisten kotien internetmahdollisuuksista.
Ei siis ole werkkoa, sitä vaan ei ole. Ei ole lappilaisella aina naamakirjaa, mutta mitäpä se sillä, siellä puhutaan vielä ihan suulla ja äänihuulilla.
-
Lappi on edelleen harhauskontojen kourissa, jotka lamaavat alueen lopullisesti aivan kuin lähetyssaarnaajat Afrikan. Predestinaatio-opin kieltävät saarnamiehet kiihdyttävät edelleen seuroissa väen hurmokseen ja hurmoksessa oleva väki ei ole koskaan parantanut olojaan itse, vaan uskonut taivaalliseen väliintuloon. Mutta kukaan ei tule. PohjosSuomi on pedofiilisaarnaajien luvattua maata, uskontokunnissa vallitsee omertan laki. Puhuta ei kellekään, vaikka ukkeli köyrisi omaa tytärtä aitasa. Lessut nussii lapsiaan ja ROI:n raastuvanoikeus sitten koittaa antaa tuomiota, vaan paha se on kun syyttäjä on lessu, syytetty on lessu ja tuomari on lessu. Onneksi Jeesuksen armorikkaalla verelä on synnit pyyhitty pois ja se perseeseen pantukin joutuu antamaan anteeksi panijalleen, eli tuli lähtö seurakunnasta - niih pergalak.
-
Lopulta ihmiset eivät jaksa. Lähdetään pois, isoon kaupunkiin slummiin sosiaaliturvan varaan tai pois Suomesta. Näin on ollut vuosikymmeniä. Ruotsi vei pari ikäluokkaa miltei kokonaan. Osan joukkoa jämät päivystää Slussenilla, osa on haudassa ja osa Göteborgissa kunnan rivarissa ja Suomia unohtamasaTuhoutumisen ja laman jälkiä on kaikkialla. Harvoissa keskuksissakin on enemmän suljettuja - kuin avoimia liikkeitä. Rovaniemi sinnittelee ja muutama muu keskuspaikka. Kukaan ei enää myy saksalaisille turisteille suveniirssii, ei ole saksalaisia turisteja. On vain rumaa metsäraiskiota peninkulma toisensa jälkhen.
-
Jos olet lukiossa, mutta asut syrjässä, joudut asumaan pois kotoa koulujen asuntoloihin, sama pätee yläkoululaisiin. Lapset viettävä päivässä tuntikausia koulutakseissa. Mutta lapset saavat siellä aikaan, net ovat metisä ja kalasa, tuovat särvintä pöythän. Eivätkä lapset marise kokoaikaa, kuten täällä kehäIII + 12km
-
Jos saat aivoverenvuodon Kätkäsuvannossa, odotat ambulanssia pahimmassa tapauksessa tunnin, sitten matkaat sillä Rovaniemelle melkein 300 kilometriä. Jos alat synnyttää Kilpisjärvellä, matka pitenee lähes 500 kilometriin ja huonolla kelillä se kestää viidestä kuuteen tuntiin.
Vaikka Muoniossa on hyvä pieni sairaala ja kokenut henkilökunta, et saa enää synnyttää siellä. Jos kuitenkin vastoin lakia :-) synnytät matkalla Rovaniemelle, ei mitään toimenpiteitä saa tehdä, vaan vauva kapaloidaan ja jatkat matkaa ambulanssilla tai taksilla vielä lähes 250 km.
Jos pumppusi pettää syrjäkylässä 400 km päässä Rovaniemestä, kuolet aivan varmasti, koska apu ei ehdi paikalle.
Meillä etelässä ambulanssi on ovella 3- 5 minuutissa ja olet hoidossa nopeasti. Silti me täällä etelässä marisemme kaikesta. Pohjoisten en ole koskaan kuullut valittavan kaikesta mahdollisesta.
-
Suomen perustuslaki määrittää KAIKKI kansalaiset tasavertaisiksi.


( Voitte perustellusti miettiä, että mikä oikeus minulla on kuvata talojen pihapiiriin tai ikkunasta sisään. 
Nämä kaikki ja jatkossa kuvina esiintulevat talot ovat olleet autioita vähintään siitä saakka, kun aloin laajemmin kiertää Lapissa eli -80 luvun alusta. 
Olen katsonut näiden talojen rappiota kohta kolmekymmentä vuotta. Osa on jo maan tasalla, eikä niihin enää kukaan tule vaatimaan perusteltuja oikeuksiaan. 
Joskus lehtikuvaajan on liikuttava harmaalla alueella voidakseen näyttää muutakin, kuin Lopezin tissin vilahdus, kissanpentu kattilassa tai hevonen villapaidassa kuvia. 
Joskus on myös oltava jotain totta, jotta kaikki hauska olisi vielä hauskempaa ja sen tuottajat voisivat nauttia paremmuudestaan ihmisinä. 
Jos kuitenkin olet perikuntaa ja et pidä näistä, jätä mailia niin katsotaan mitä tehään.)



Tikkurilan maali kestää isältä pojalle. Jenkkimalliin nyt Tikkurila tuomiolle, ei kestäny ees kymmentä vuotta, perkhele nii. Miljoonaa aateltiin muijan kanssa et olisi sopiva, kätteiselä.




Pollen hauta, tukkimetsän työntekijän muistolle. Pollet pantiin hautaan,ei kaveria syöty. mansikin emäntä pani pataan kyllä, mutta meijän Poku..Ei perkalag met emme sitä syö eli nälkä olisi mikä.



Joku on raatanna aamusta iltaan. Mies on koettanut tehdä pesueelleen sateensuojan. Vaan kukka tuloo nyt läpi, haaveet on hauvasa. Ei ole enää mithän. Huopakaton naulaajakin luina jänkhäsä. Kuukkeli kalloa naputtaa vaikka resitentti piti sikiöstä tulla.



Jollain on ollut kova käsi ennen lähtöä. Kerniliina kukin ja viimeinen käristys polttimen päällä. Parilla ässällä nokittanu jätkäpoika. Väriäki alkannu lykätä.




Masentavan yleistä on öljyn ja akkujen dumppaaminen minne sattuu. Akuista hapot nurtsille ja öljyt perään kun tynnyrin pohja lopulta lahoo. Desi öljyä pilaa 100 kuutiota pohjavettä. "Na pergalak mie nuista ethelän kukkahattuakoista piittaa, liekö nuila vithuakaan, mie öljyt puotan minne haluan vaikha tähän".



Unelmat on dumpattu kasaan varaosiksi, kun ei tsyget ole enää pysyneet kasassa. Lamput on senajan lamppuja, dynamo oli raskas polkea, varsinainen voimalaitos. Vajat salvottiin koirankaulalle, ei ollut tarve parempaan. Siinä nuo vielä 50 vuoden kuluttua, perikuntaa ei ehkä ole, kuolleita kaikki. Kukaan ei perään huutele. Mutta jokaisella tsygellä on oltu saatilla 50 luvulla. Gimma lapinrotsi päällä jortsuista tarakalle ja mielessä toivetta pimperosta haasian takana.




Piisi on vinossa, santapohjaan muurattu ja paikkaansa hakenut aina.. Eristämätön lattia, laudat lahonneiden juoksujen piällä. Tuo laattia ilman ponttia vettää pirusti, sukat pyörii jaloissa. Mutta mikä lienee tuo puujuttu laattialla. Hammaspuut? Mitä siihen on ripustettu….Piisiin on sotkettu luonnon ja tiiliskiviä. No nehän laajenee eritahtiin ja supistuukin. Siksi vanhat piisit laukee vinoon ja lopulta romahtaa.


Siinä on kenttä. Se on ollut pelto joskus, mutta puu kasvaa hitaasti. Jokunen taimi on lähtenyt. Jos maa on emäksinen kun tuhka on siihen levitetty vuosikymmenet ei happamaan tottunut havupuu kasva, vaan kuolee. Haapa taustalla taas voi tuhkatussa maassa hyvin.



Tämän talon savupiippu on jännittävä ratkaisu. Hm, eppäilen vanhaa viinapannua joka on käännetty nurin. ja paikalliseen tapaan siihen on kivääri tarkkuutettu. Pönttöparka on jouduttu tukemaan rautalangalla myrskyä varten. Hieno viritys. Mutta minä näen silmissäni vanhan väsyneen miehen viimassa laittamassa pönttöä paikalleen kun rapningit ovat jo pudonneet.



Keskisessä Lapissa Sodankylän tienoilla on joskus tehty heinää. Syksyllä on nostettu heinät seipäille, vaikka haasia on yleisempi tapa täällä. Ja sitten…viimeinen kerta, jostain syystä viljely loppuu ja seiphäät jäävät metsään. Etelässä alapuu oli reikään pantava tappi. Täällä kiinteä.


Eräässä talossa ItäLapissa on pernakellari keittiössä. Menetiedä onko tuo yleinen ratkaisu, fiksua kuitenkin. Lattiassa on maalattu vahapahvi, oman aikansa helppo ja halpa ratkaisu, kuten hirsiseinän päällä oleva pinkopahvikin, joka märkänä levitettiin. Nuorille tuntemattomia ratkaisuja toki.


Maantien vieressä oleva talo nyykähtää kasaan vuosivuodelta. Hyvä projekti paikailliselle fotarille. Stop-motion. Tyylistä päätellen rakennettu -50 luvun lopulla. Tässä on lapsilauma kirmannut, pohjoisessa oli paljon lapsia, uskonto kuristi kaikkia. Talon on kulkumiesten runtelema ja siksi niin mielenkiintoinen. Kortit pöydällä ja siinä ässähai -- monta mennyttä vuotta samassa asennossa. Talo on surmanloukku lahonneine lattioineen. Mutta. Kun katson kuvaa voin astua sisään siihen ja tuntea metsän ja lahon hajun.


Tämä talo lienee asuttu ajoittain, sen ovea vasten on luuta tai oikeammin vanha katuharja. Silloin taloa kunnioitetaan, eikä sinne mennä kuin hädässä. Ennen luuta laitettiin lukitsemattomalle ovelle nojalleen ja tiedettiin -että talonväki on poissa. Kukaan ei koskaan varastanut meiltä Turussa kotoa mitään, kukaan ei koskaan mennyt sisään, vaan jäi odottelemaan pihalle. 
Huomaa autot. Jokaisen lapintalon pihalla on ajokelpoisia tai ajat sitten lahonneita autoja siellätäällä. Kauppamatka tästä on noin 55 kilometriä, oikein, jos huomaat yhtäkkiä unohtaneesi tuorekuivatun kinkun päältä juuri sen kaviaarin - josta pidit- niin aikamatkan saat tehdä. On myös elossa olevia porotaloustaloja joiden pihat ovat täynnä keväällä viimeiseen lumiläimäreeseen jätettyjä moottorikelkkoja ruostumassa ja rojua nurkat täynnä.