perjantai 17. huhtikuuta 2015

Hanneksen jalanjäljissä

1970 luvun lopulla, Hanskin ollessa snadisti alle kahdenkymmenen -- olin vuosia jatkuneessa lehtikuvaajan  työssäni sairastunut vakavaan nurkkien mustaksipolttosyndroomaan. Koetin parantua ja paranin, aloin tehdä rehellistä kuvajournalismia. 
-
Seuraavassa kuvia, joiden piti tulla YLE Stradaan osana proggista. Kuvatessani riskeerasin rajusti ja käytin freelensing ( objektiivi irrotetaan rungosta ja sitä käännellään bajonetin päällä terävyyden sijoittamiseksi haluttuun paikkaan) tekniikkaa. Ja koska Heikura on sakraali ikoni, mustasin nurkat. 
Siihen et muuten uskalla sanoa mitään. Tässä maassa ei jumalauta pilkata jumalaa.
-
Muistathan, että minun piti kuvata Stradalle demoluonteisesti ikäänkuin työskentelisin eri poliittista suuntausta omaaville lehdille. Kohteena demareiden Rinteen vaalimökkivierailu.

(ok, ekassa kuvassa tummensin taivaankin, hyi. Mutta eihän nämä lehteen olleet menossakaan. Silloin ei tummennella mitään, hani)









Kuvaajan nimi hävisi, jos tunnet - kerro terveisiä ja välitä kehuni erittäin promeiningistä.







17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mustasin nurkat.Hannes mustasi nurkat.Täähän on ikivanha juttu,jolla paska saadaan näyttään hyvältä.Jenkeistä lähti ja 80 luvulla kaikki mustas nurkkansa ja HH keksi sen uudelleen.Mukamas.

Anonyymi kirjoitti...

Jaa Heikura.Vaikeetahan on kestää se että olet työnantajan orja etkä mitään muuta ,vaikka niin kuvittelit.Jos et saat potkut.Ja lisää tulossa.

Jari Niiniö kirjoitti...

"Ja koska Heikura on sakraali ikoni, mustasin nurkat.
Siihen et muuten uskalla sanoa mitään. Tässä maassa ei jumalauta pilkata jumalaa."

Jumalaa juuri kuuluu pilkata.
Sitä vartehan ne kaikki miljardi jumalaa on tehty.

Hanski-setä on yksi heistä.

Mutta koska ei pahaa kuolleista, niin olkoon nyt sitten.

Sen sijaan elävältä ristiinnaulittu jeesus, eli Beni-boy, näyttää kärsivän pahasta anemiasta :-)

Anonyymi kirjoitti...

HH teki reunojen mustaamisen tyylikkäästi eikä lainkaan häiritsevästi kuten moni muu ja hänen kuvansa ovat sikäli ainutlaatuisia lehtikuvia,että toimivat omina itsenään ilman tekstiyhteyttä.Siihen ei moni lehtikuvaaja ole koskaan kyennyt.Eikä kykene.

Jore Puusa kirjoitti...

Lehtikuvan ei ole tarkoitus toimia itsekseen. Lehtikuva on osa journalismia, ei osa kuvaajan egoa ja hakeutumista subjektiivisen valokuvan suuntaan. Kirjoittaja on ymmärtänyt journalismin tarkoituksen väärin. Journalismissa on tekstin ja valokuvan liitto.
Kunnollinen lehtikuva ei synny reunoja mustaamalla vaan aivan muista tekijöistä, joista tärkein on kuvan informaation ymmärrettävyys ja kuvan informaation ja tekstin konteksti.

Jore Puusa kirjoitti...

Jäi pois edellisestä...reunojen tummennus on kuvamanipulaatio silloin kun se peittää tai poistaa osan informaatiota ja silloin myös eettisten sääntöjen vastaista.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi sitten lehtikuvaajat esittelevät kuviaan gallerioiden seinillä ja julkasevat kirjoja vailla tekstiyhteyttä ja ovat ylpeitä näistä tekeleistään jotka tosiasiassa aiheuttavat näin julkastuina myötähäpeää.Omia lehtikuviani en näin kehtaisi esitellä.Ja manipuloimatonta valokuvaa ei ole olemassakaan

Anonyymi kirjoitti...

Lehtikuvan informaatio vai.Kato nyt noita nykykuvia joista ei saa selvää.Ei informaatioarvoa,ei visuaalista arvoa eikä edes symbolista arvoa.

Anonyymi kirjoitti...

Vielä.Vuoden lehtikuvat palkitaan aina irroitettuna tekstistä eli pitäähän niiden toimia omillaan.Jos ei niin koko kisahan on huuhaata.

Anonyymi kirjoitti...

Ja kuvaajan ego.Nehän vasta egoisteja on.Hyvä lehtikuva on simppeli,suora,terävä jne.Tämän päivän kuville täysin vieraita käsitteitä.Eli hyvä lehtikuva repro,jonka parhaiten saa aikaseks robotti vailla egoa.

Jore Puusa kirjoitti...

Jotta vältettäisiin Vuoden Lehtikuvaaja kilpailun virhe eli kuvat esitetään irrallaan kontekstista, perustin "Kuvajournalisti 2014" kilpailun, jossa kilpailtiin koko sivulla. Osallistujia olikin kokonaista kolme kpl.

Anonyymi kirjoitti...

Kuvajournalistikilpailu on hieno idea.Mutta siinä pitäs huomioida myös taittaja ja muut osallistuneet.Ei pelkkä kuvaaja,koska se on tod näk vain menny määrätylle keikalle ohjeistuksen mukaan.Joku on julkastut kuvat valinnut.Tuskin kuvaaja.Ja joku on taittanut.Aika paha että sanot Vuoden lehtikuvakilpailussa olevan jokin virhe.Taitaa ollakin kun sellasta ei ole ollut.

Jore Puusa kirjoitti...

Hyvä anonyymi, et luultavasti tunne lehdentekoprosessia. keikalle ei mennä "vaan jonkun ohkeistuksen mukaan". Jos journalismi toimii, kuvaaja ja toimitus kommunikoivat niin paljon, että jutusta löytyy se kulma, jonka kuvaaja hakee kuvauksesta.
-
Suomessa, jossa kuvajournalismia ei enää ole, kuvaajaa käskytetään, mutta sivistysmaissa kuvaaja ja toimitus pelaavat yhteen. Minun kilpailuversiossani kuvan lähialueet ovat kontekstissa kuvan kanssa, erinomaisella tavalla kuten voittaneen Jussi Helttusen kuvassa. Taittajaa ja toimittajaa ei tarvitse erityisesti kilpailussani huomioida, heillä on oma kilpailunsa. Minun ideani on kiihottaa kuvaajaa työskentelemään toimituksen kanssa enemmän ja aktiivisemmin yhteistyössä ja toimitusta huomioimaan kuvaajan työn, jota nyt ei huomioida enää missään. Kuvaajista on taas tullut 50 ja 60 luvun käskyläisiä ja autonkuljettajia.
-
Kuvaaja valitsee lehdissä julkaistavat kuvat, joko hän lähettää pienen setin keikkapaikalta tai tekee perusvalinnan toimituksessa, ehkä kahdesta viiteen.
Vuoden lehtikuvakilpailu on idealtaan jo täysin kuollut ja vanhnaaikainen, sitä alleviivaa että minulla on kisasta useita voittoja kolmekymmentä vuotta sitten, maailma kehittyy ja kilpailujen pitää seurata ja uudistua. Ao kilpailussa voittavat tuomariston etukäteen päättämät henkilöt.
-
Syytä huomata, että olen eilen lopettanut kuvajournalismi puolesta taisteluni ja myös Vuoden kuvajournalistikilpailun. Tämä maailma ei kaipaa minun ajatuksiani ja tekojani kujo alueella.

Anonyymi kirjoitti...

Liikutaan sellaisella asteikolla ,että pitäs olla hiljaa.Lehtikuvaaja on ensisijaisesti henkilö,joka on olemassa sen takia että nimi näkyy lehdessä.Samoin toimittajat,jotka saa jopa naamakuvansa kolumniin.Ne ei malta jäädä eläkkeelle,koska mitä mä sitten tekisin.Lehtikuvaajat kokee olevansa jotain,kun pääsevät ns. tärkeisiin tapahtumiin.Voi että ja huomenna vaalivalvojaisiin reproon ja painaan nappia.Ja se kellä eniten kamerakamaa.Sehän on pro.Kulkee kuin joulukuusi aparaattiensa kanssa.Kohta vinkuu selkäkipua.Oikeat valokuvaajat löytyy muualta.Näitä sanotaan nyt vaikka mm mk je kk kp km vv ei kymmenen vuoden päästä muista kukaan.Ehkä saattohoitokodin henkilökunta.

Jore Puusa kirjoitti...

Kuvaajat valitsevat kuvansa kaikissa niissä noin 45 lehdessä joiden kanssa olen tekemisissä. Kuka ne sitten valitsisi? Kuvatoimittajako? Sellaisia ei ole kuin muutamassa lehdessä ja nekin hoitavat trafiikkia, ei kuvia.
Väitteet, että "olen lehdessä töissä" eivät merkitse mitään, jos henkilö ampuu nimettömänä puskasta.

Jore Puusa kirjoitti...

testi

Jore Puusa kirjoitti...

testi