Ota sanomalehti ja hae juttu, jonka kuva tukee otsikkoa ja juttu lähtee edes osittain kuvan kertomasta tarinasta. Tunsitko mielihyvää lehdeltä tilausmaksua vastaan saamastasi palvelusta? Jos tunsit, hyvä. Niin pitääkin, jos printti toimi kuten pitää.
Nyt se koe. Leikkaa jutun kuva irti sivulta kuvan reunoja myöten, älä ota mukaan edes kuvatekstiä. Laita kuva teipillä seinään ja katso sitä yksin ja paljaana.
Katsot lehtikuvaa.
Mutta aiemmin lukemasi jutun, otsikon, ingressin ja kuvan yhdistelmä on kuvajournalismia.
-
Kuvien suhteen kilpailu on järjetön asia. Ei ole yhteismerkityksellistä objektiivista suuretta, jonka perusteella voitaisiin mitata yhden kuvan paremmuus toisen suhteen. Siksi paremmuus määräytyy kuvia arvottavan juryn subjektiivisten ambitioiden mukaan.
Jury on.
Hannu Vanhanen, professori
Hannamari Shakya, päätoimittaja
Maija Tammi, valokuvataiteilija
Jessica Leino AD
Ville Tietäväinen sarjakuvapiirtäjä / kuvittaja
Joukossa ei ole arjen lehtikuvauksesta tietävää tai sen lainalaisuuksia oivaltavaa. Vanhanen oli Tampereen UNI:n ensimmäinen KUJO professori. Shakya toimii RAW lehdessä, Tammi on valokuvataiteilija, Leino leiskaa ja Tietäväinen tekee kunnioitettavan komeita sarjakuvakirjoja - joista palaan aina omistamani siirtotyöläisen ja pakolaisen maailmaa koskettelevaan kirjaan..
Mutta se, millä pohjalla he katsovat lehtikuvaa, ei vertaudu todellisuuteen.
Nämä juryn ihmiset kiistämättä osaavat omalla alallaan paljon. Mutta siitä mitä sanomalehtien arjessa tapahtuu kuvien suhteen, he tietävät vähän ja juuri siltä pohjalta voittajat pitää valita kytkeyttyina sanoihin. Kilpailun rakenteellinen korruptio on tarina sinällään, ollut vuosikymmeniä.
Mutta se, millä pohjalla he katsovat lehtikuvaa, ei vertaudu todellisuuteen.
Nämä juryn ihmiset kiistämättä osaavat omalla alallaan paljon. Mutta siitä mitä sanomalehtien arjessa tapahtuu kuvien suhteen, he tietävät vähän ja juuri siltä pohjalta voittajat pitää valita kytkeyttyina sanoihin. Kilpailun rakenteellinen korruptio on tarina sinällään, ollut vuosikymmeniä.
Voittajat valitaan harmittomuusnäkökohta mielessä.
Muistaa pitää myös, että maamme ylivoimaisesti parhaat lehtikuvaajat eivät kuulu Lehtikuvaajat RY:hyn. Heidän töitään ei nähdä nyt valittujen rinnalla, jotta voitaisiin keskustella syvemmin aiheesta ja verrata osaamista.
-
Huomenna kirjoitan kuvista.
Kirjoitan kuten aina. Jos jotain hyvää löydän, mainitsen sen, jos hyvää ei ole, en yritä sitä tehdä väkisin. Kilpailun viesti ja perusta on väärä. Kun se on väärä, ei alalla aiheesta keskusteluakaan synny. Toki sitä ei ole muutenkaan. Mitään suuria verbaalikkoja eivät lehtikuvaajat toki ole.
-
Lehtikuvaajat / Kuvajournalistit ry:n pitäisi sääntöjensä mukaan:
2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia ammattimaiseen kuvajournalistiseen ja dokumentaariseen kuvaukseen erikoistuneiden kuvaajien yhdyssiteenä Suomessa ja edistää edellä mainittujen kuvaajien ammatillista koulutusta ja valvoa jäsentensä etuja.
Muistaa pitää myös, että maamme ylivoimaisesti parhaat lehtikuvaajat eivät kuulu Lehtikuvaajat RY:hyn. Heidän töitään ei nähdä nyt valittujen rinnalla, jotta voitaisiin keskustella syvemmin aiheesta ja verrata osaamista.
-
Huomenna kirjoitan kuvista.
Kirjoitan kuten aina. Jos jotain hyvää löydän, mainitsen sen, jos hyvää ei ole, en yritä sitä tehdä väkisin. Kilpailun viesti ja perusta on väärä. Kun se on väärä, ei alalla aiheesta keskusteluakaan synny. Toki sitä ei ole muutenkaan. Mitään suuria verbaalikkoja eivät lehtikuvaajat toki ole.
-
Lehtikuvaajat / Kuvajournalistit ry:n pitäisi sääntöjensä mukaan:
2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia ammattimaiseen kuvajournalistiseen ja dokumentaariseen kuvaukseen erikoistuneiden kuvaajien yhdyssiteenä Suomessa ja edistää edellä mainittujen kuvaajien ammatillista koulutusta ja valvoa jäsentensä etuja.
-
Suomen kuvajournalistit ry ei valvo jäsentensä etuja.. Mitä RY teki esimerkiksi, kun IltaLehden kuvaajat irtisanottiin, toimituksen johto pilkkasi heitä avoimesti ja toimittajille ostettiin digijärkkärit?
13 kommenttia:
Käsittääkseni nykyään ei tarvitse enää olla Lehtikuvaajat ry:n jäsen osallistuakseen kilpailuun.
En kyllä ole osallistunut enää kymmeniin vuosiin. Enkä ole ollut jäsenkään.
Haastajasarjassa ei tarvitse olla jäsen. Mutta ne jotka eivät enää ole jäseniä, eivät kyllä kuviakaan ao alustalle laita...vaikka voisivat. Senverran suurta on muutamissa rehellisissä lehtikuvaajissa moraalinen närkästys, siitä että oma järjestö tuhoaa ammattimme olemalla tekemättä mitään.
Ymmärtäisin että nyt niin toimitaan..nuorilla ei ole enää samanlaista tarvetta tehdä ns. oikein.
Mutta itse lähdin lehtikuvaajista kun esim Zappa.klubin rooli selvisi ja muutamat suuremmat eriarvoisuudet. Eihän LK takavuosinakaan mitään lehtikuvaajien asemalla toimituksissa tehnyt. Pitää myöntää, että ilmaisella viinalla ja saunalla ja pikku lahjoilla sai aikaan miellyttävän käytöksen. Oma heräämiseni kesti yllättävän kauan kunnes tutustuin vanhempaan toimittajaan joka tuomitsi rakenteellisen korruption jota Lehtikuvaajat Ry oli täynnä. Oksetti kun katsoin taaksepäin miten menin järjestön mukana.
Entäs maailman lehtikuvat, jonka voittaja julkaistiin tänään? Onko katsausta tiedossa?
Vähän hämmästytti, että Aylan kuvaa ei ollut noteerattu. Se sentään oli joka ikisen eurooppalaisen ja ehkä muunkin maanosan lehtien kannessa.
Haastaja sarjan muuten voitti HS:lle töissä ollut tyyppi. Eipä siinä mitään mutta luuleeko joku etteikö tällä olisi ollut vaikutusta???
Puusan analyysiä odotellessa. En voi ymmärtää miksei kilpailuun voisi osallistua ihan oikealla jutulla - teksti ja taitto mukaan.
JK
Worldpressphotosta en tiedä jaksanko kirjoittaa. Mulla jäi NPPA:n oman skabankin kuvat kirjoittamatta. Tulee niin toivottoman surulliseksi kun katsoo mitä maailmalla tehdään ja vertaa mitä täällä räpelletään.
Tämä yhdistys pitäisi laittaa vastuuseen nimen väärinkäytöstä.
Jokela yllättävän suorana omasta duunistaan: ”Tällaisia kuvia kuvataan enää harvoin”, Jokela sanoo. ”Nykyään toimituksissa mietitään tarkkaan ennakkoon, mitä lähdetään hakemaan. Oikeaa valokuvausta me lehtikuvaajat teemme enää harvoin.”
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455683445961?jako=75c6353ff2c1a6901ceb43e6f7f94941
Tuo Jokelan kommentti oli parasta koko kilpailussa. Kun mies voittaa, hän uskaltaa sanoa. Häviäjät ovat hiljaa, koska puhuttuaan he lentävät ulos. Jokela on toimittaja ja siksi enemmän verbaalikko kuin kuvaajat.
Tuota samaa olen kiljunut 20 vuotta. No hyvä että sen sanoo nyt kunnon ihminen. Ehkä nyt joku vihdoinkin kuuntelee.
Moi Jore!
Mitäs mieltä olet siitä, että Vuoden Kuvajournalismi 2015- kilpailussa "Haastaja" -osiossa oli nostettu Akseli Valmusen kuvaessee Haastajaksi, koska "yksittäisissä kuvissa ei ollut varteenotettavaa haastajaa muille kilpailukuville."
Eli jos maksoit ULKOPUOLISENA 80e osallistumismaksun siitä, että pääsisit yksittäisellä kuvallasi "haastajaksi" tässä osiossa, sinut hylättiin koska kuvasi ei ollut "varteenotettava" ja tilalle nostettiin kuvaessee. Säännöissä lukee, että osioon voi osallistua enintään kolmella kuvalla. Missään ei esimerkiksi lue, että kuvien täytyisiolla sarja.
Mietteitä?
Onhan se uljasta,kun tällainen kilpailu vielä järjestetään samalla kun sen viimesen vakikuvaajan arki ISOSSA lehdessä on lähes sietämätöntä helvettiä ja tragediaa.Ja uskaltasko kertoo mikä se ISO on?En uskalla muutakuin että kohta 40 vuotta täynnä-ja vielä hengissä,tosin en järjissäni.
Hmm...luultavasti jury katsoi, että Valmusen piti voittaa haastaja sarja. Joku tunsi hänet tai muuta vastaavaa.
Kilpailuhan on subjektiivinen toiminne, jossa jury on merkittävin tekijä, ei kuvat.
Lehtikuvauskilpialu on aina poliittinen siinä mielessä, että valitaan kuvia -- jotka täyttävät tavoitteen-- joka juryn jäsenillä on. Niin tässäkin. Olin kerran juryn puheenjohtaja. Silloin kuvat olivat niin huonoja -- ettei parasta voitu valita. Taivas mikä huuto siitä nousi osoituksena -- ettei jury saa olla kuvista, vaan ihmisistä kiinnostunut.
Jokelan kommentti etukäteisuunnittelusta on asiaa: näillä palaveripöytien ohjeistuksilla on työstä viety iloa pois.Eikä "uutiskuvia" voida kyllä etukäteen suunnitella.Ja kun ne on tasoa "vaakakuva kirahvista".
Tanskanmaalla
https://foljeton.dk/8819/pigtraad
Lähetä kommentti