Muotokuvaaja ja vankkumaton multimedian tulemisen ennustaja Peter Forsgård on yksi niistä harvoista blogisteista, jotka kelpaavat Matti Harjun Digicameranetin promoamiksi. Eikä ihme, blogi on konservatiivinen ja sopii Harjun oikeistolaiseen agendaan ja sensuuriin, Harjuhan on kieltänyt kaikilla keskustelualueillaan jopa nimeni mainitsemisen.
Kun ihmettelemme Putinin Venäjän sensuuria, kannattaa katsoa omaan maahamme. Täällä toimii aivana samanlainen sensuuri ja virkakieltojärjestelmä kuin Venäjälläkin. Ei Harju ole ainoa, saman päätelmän on tehnyt Kuukka ja moni muukin, todellinen kriittinen keskustelu olisi aivan liian hankalaa.
-
Forsgård kirjoittaa viimeisimmässä bloggauksestaan ja käynnistään 5,6 klubilla seuraavasti.
"Keskustelu oli minusta erinomaista. Hyvä että näitä keskusteluja käydään. "
-
Satuin olemaan myös paikalla. Tuli hiukan myöhässä, koska minulla on uusi projekti Miessakit Ry:ssä. Ensi syksynä miehen asemaa kuvaten tutkivan valokuvaajaryhmän valmentaminen. Teen siis jotain todellista valokuvauksen ja yhteiskuntamme hyväksi, toisin kuin Bogotan transu albiino kääpiönheittoa dokumentoivat naispönötyskuvaajat.
-
Ollessani paikalla f5,6:ssa, en huomannut minkäänlaista keskustelua. Sensijaan käytettiin puheenvuoroja, jotka säännönmukaisesti alkoivat esim. " kuten edellinen puhuja sanoi tai yhdyn edelliseen ehdottomasti tai samaa mieltä edellisen kanssa."
-
Voisiko kukaan odottaa tältä suurinpiirtein naimissa toistensa kanssa olevalta joukolta eriävää mielipidettä ammattivalokuvauksesta? Ilmankos Sami Kero kävi ihmettelemässä kokouksen lopuksi, etten sanonut mitään, oltaisiin saatu keskustelua aikaan. No sen hän toki sanoi pelkästä ilosta, etten avannut suutani ja rikkonut harrasta konsensusta. Tai sitten aidosti toivoen, että olisin nolannut itseni kunnolla, veikkaan viimeistä.
Osallistujien ilmeistä päätellen oli hyvä, etten arvioinut oikeiden kunnon valokuvaajien mielipiteitä, olisi puusaparka naurettu ulos nopeasti… "ei Suomessa olla perkele erimieltä".
Jos huomatte tässä tekstissä katkeruutta, huomaatte oikein ;-)
-
Forsgård jatkaa blogissaan.
"Maija Tammi kertoi miten isommista kokonaisuuksista eli isoista kuvareppareista ollaan valmiita maksamaan. Minusta tuo kuulosti hyvältä. Olen joskus tässä blogissani ehdottanut, että antaa sen joka päiväisen peruskuvan olla vaikka amatöörien heinää ja oikeat valokuvaajat voisivat keskittyä tekemään kunnon uutiskuvia ja kuvareppareita. Ilmeisesti tähän suuntaan ollaan menossa? Se olisi hyvä asia valokuvaajan kannalta, parasta tietysti olisi jos kaikki kuva olisi ammattilaisten tekemää. Se voisi myös olla se millä saadaan valokuvaajan arvostusta ylös. Toisin en usko, että ihan lähiaikoina ainakaan lehtitalot tätä tekevät, vaan kuvaajien pitää ottaa itse tilanne haltuun."
P.F. ei tässä selvästi ymmärrä ollenkaan journalismin merkitystä ja tarkoitusta, mikä ei ole ihme -hän on muotokuvaaja ja irti journalismin tekemisestä kokonaan.
Jokapäiväinen peruskuva on halveksiva lause. Se materiaali mitä arjessa tuotetaan on kaikkein tärkeintä kuvajournalismia. Niinsanotut pönötysrepparit ovat webin omistavan kansalaisen kannalta merkityksettömiä.
Se mitä arjestamme kerrotaan, on oleellista kansallisen kritiikin ja yhteenkuuluvuuden oivaltamiseksi. Tämä tärkeän aineiston siirtäminen amatöörien huoleksi tappaisi lehdistön lopullisesti, sitä ei P.F. halua vai haluaako, mene tiedä.
Että lehdissämme on yhä surkeampaa ja oivaltamatonta arjen kuvajournalismia -ei ole lukijoiden vika vaan onnettoman kuvajournalismikoulutuksen ja kuvaajien osaamattomuuden seuraus.
Jos amatöörit tekisivät Forsgårdin vaatimuksen mukaan perustason kuvajournalismin -näyttäisivät lehdet seuraavilta, sama kuva sopii kaikkeen yhtä sujuvasti, tähänkö haluatte:
Kun ihmettelemme Putinin Venäjän sensuuria, kannattaa katsoa omaan maahamme. Täällä toimii aivana samanlainen sensuuri ja virkakieltojärjestelmä kuin Venäjälläkin. Ei Harju ole ainoa, saman päätelmän on tehnyt Kuukka ja moni muukin, todellinen kriittinen keskustelu olisi aivan liian hankalaa.
-
Forsgård kirjoittaa viimeisimmässä bloggauksestaan ja käynnistään 5,6 klubilla seuraavasti.
"Keskustelu oli minusta erinomaista. Hyvä että näitä keskusteluja käydään. "
-
Satuin olemaan myös paikalla. Tuli hiukan myöhässä, koska minulla on uusi projekti Miessakit Ry:ssä. Ensi syksynä miehen asemaa kuvaten tutkivan valokuvaajaryhmän valmentaminen. Teen siis jotain todellista valokuvauksen ja yhteiskuntamme hyväksi, toisin kuin Bogotan transu albiino kääpiönheittoa dokumentoivat naispönötyskuvaajat.
-
Ollessani paikalla f5,6:ssa, en huomannut minkäänlaista keskustelua. Sensijaan käytettiin puheenvuoroja, jotka säännönmukaisesti alkoivat esim. " kuten edellinen puhuja sanoi tai yhdyn edelliseen ehdottomasti tai samaa mieltä edellisen kanssa."
-
Voisiko kukaan odottaa tältä suurinpiirtein naimissa toistensa kanssa olevalta joukolta eriävää mielipidettä ammattivalokuvauksesta? Ilmankos Sami Kero kävi ihmettelemässä kokouksen lopuksi, etten sanonut mitään, oltaisiin saatu keskustelua aikaan. No sen hän toki sanoi pelkästä ilosta, etten avannut suutani ja rikkonut harrasta konsensusta. Tai sitten aidosti toivoen, että olisin nolannut itseni kunnolla, veikkaan viimeistä.
Osallistujien ilmeistä päätellen oli hyvä, etten arvioinut oikeiden kunnon valokuvaajien mielipiteitä, olisi puusaparka naurettu ulos nopeasti… "ei Suomessa olla perkele erimieltä".
Jos huomatte tässä tekstissä katkeruutta, huomaatte oikein ;-)
-
Forsgård jatkaa blogissaan.
"Maija Tammi kertoi miten isommista kokonaisuuksista eli isoista kuvareppareista ollaan valmiita maksamaan. Minusta tuo kuulosti hyvältä. Olen joskus tässä blogissani ehdottanut, että antaa sen joka päiväisen peruskuvan olla vaikka amatöörien heinää ja oikeat valokuvaajat voisivat keskittyä tekemään kunnon uutiskuvia ja kuvareppareita. Ilmeisesti tähän suuntaan ollaan menossa? Se olisi hyvä asia valokuvaajan kannalta, parasta tietysti olisi jos kaikki kuva olisi ammattilaisten tekemää. Se voisi myös olla se millä saadaan valokuvaajan arvostusta ylös. Toisin en usko, että ihan lähiaikoina ainakaan lehtitalot tätä tekevät, vaan kuvaajien pitää ottaa itse tilanne haltuun."
P.F. ei tässä selvästi ymmärrä ollenkaan journalismin merkitystä ja tarkoitusta, mikä ei ole ihme -hän on muotokuvaaja ja irti journalismin tekemisestä kokonaan.
Jokapäiväinen peruskuva on halveksiva lause. Se materiaali mitä arjessa tuotetaan on kaikkein tärkeintä kuvajournalismia. Niinsanotut pönötysrepparit ovat webin omistavan kansalaisen kannalta merkityksettömiä.
Se mitä arjestamme kerrotaan, on oleellista kansallisen kritiikin ja yhteenkuuluvuuden oivaltamiseksi. Tämä tärkeän aineiston siirtäminen amatöörien huoleksi tappaisi lehdistön lopullisesti, sitä ei P.F. halua vai haluaako, mene tiedä.
Että lehdissämme on yhä surkeampaa ja oivaltamatonta arjen kuvajournalismia -ei ole lukijoiden vika vaan onnettoman kuvajournalismikoulutuksen ja kuvaajien osaamattomuuden seuraus.
Jos amatöörit tekisivät Forsgårdin vaatimuksen mukaan perustason kuvajournalismin -näyttäisivät lehdet seuraavilta, sama kuva sopii kaikkeen yhtä sujuvasti, tähänkö haluatte:
MAAILMAN SUURIN PERUNA KASVATETTU SUOMESSA
HALLA-AHO EDUSTAMAAN SUOMEA PARAOLYMPIALAISIIN
VIRVOITUSJUOMATEOLLISUUS KRIISISSÄ
LASSE LÖTJÖNEN LÖYSI KISSAN VIEMÄRISTÄÄN
MOOTOORISAHAUKSEN MAAILMANMESTARUUS SAHARAAN
AL - LAHAHOLLE
1 kommentti:
PeterF:"Yleisöstä eräs lehtikuvaaja, jonka nimi meni minulta ohi, kertoi miten nykyään keikalle lähtiessä ohjeistetaan kuvaajaa turhan paljon. Aiemmin annettiin enemmän tilaa kuvaajalle toimia ja nähdä. Kuulostaa varsin harmittavalta kuvaajan kannalta. Omalta osaltaan se voi kaventaa näkemystä ja kuvien monipuolisuutta. Luonnollisesti raamit pitää olla, mutta minusta on hyvä jättää myös kuvaajalle vapauksia, jotta niitä yllätyksiä ja helmiä syntyy. Tuo on varmaan osa syy miksi lehdissä olevat kuvat koetaan heikoiksi. "
Huh, hyvä kun selvisi tämäkin jo pitkään lukijaa ihmetyttänyt seikka. Kyllä nyt kaduttaa monet kuvaajiin kohdistuneet ajatukset.
Ilkka Ruotsalainen
Lähetä kommentti