Kun katson tarkemmin, huomaan että uskollisesti 10 vuotta palvelleiden Reinojeni oikeanpuoleisen tossun kärki on rispaantunut. Tunnen haikeaa surua, sillä kohta 7 vuotta kuolleena olleen isäni Reiskoissa oli sama ilmiö saman jalan tossussa. Tarvittaisiin fyysikon ja geriatrin ja fysioterapeutin yhteistoimintaelin ratkaisemaan ongelma. Ehkä sinä tiedät miksi?
-
Mutta yhteistyöelintä ei tarvita kertomaan millainen Tuusulanjärven viikkouutisten iso valokuva on. Rispaantunut ja surkea.
Kuva on toimittajan ottama tietysti. Toimittaja menee tilaan ja tekee jutun. Haastattelee vanhuksia ja sitten ottaa kuvan.
-
Journalisti mitä todennäköisemmin sanoo seuraavasti: " Noniin, eiköhän tämä riitäkin, kiitos paljon. Juttu tuleekin jo huomiseen lehteen. Jos saan osoitteenne, niin voin lähettää lehden teille. Ainiin se valokuva, heheh meinasi unohtua. Joo tuota hmm….menepäs sinä Tamminen tuohon Strömin viereen ja tuotatuota hmm, ottakaa vaikka tuo läppäri auki ja laita sinä Tamminen käsi siihen ohjauslevylle ja sitten katsokaa kumpikin näyttöön."
-
Tässä vaiheessa Tamminen sanoo: "ehheh ei kai vaan mene sitten sun kamera rikki kun mua kuvaat".
-
Ström siihen leikkisästi: "Onko sulla nyt varmaan apinasuodin siinä linssissä ehheheheh"
-
Menevät ja tekevät ja toimittaja nauttii ja laakasee ja syntyy valokuva, tiemmä.
Semmosta se on tuo kuvajournalismi, mitä siitä kohkaamaan. Kyllä sitä ei tarvitse mitään taidekuvia ottaa. Tässä kelpaa ihan tavallinenkin näpsy, että turha se on sen Puusan siellä räksyttää, karavaani kulkee ja koirat haukkuvat joo.
Että joo perskele joo, että sitten seuraavalle keikalle mars vaan.
-
Mutta yhteistyöelintä ei tarvita kertomaan millainen Tuusulanjärven viikkouutisten iso valokuva on. Rispaantunut ja surkea.
Kuva on toimittajan ottama tietysti. Toimittaja menee tilaan ja tekee jutun. Haastattelee vanhuksia ja sitten ottaa kuvan.
-
Journalisti mitä todennäköisemmin sanoo seuraavasti: " Noniin, eiköhän tämä riitäkin, kiitos paljon. Juttu tuleekin jo huomiseen lehteen. Jos saan osoitteenne, niin voin lähettää lehden teille. Ainiin se valokuva, heheh meinasi unohtua. Joo tuota hmm….menepäs sinä Tamminen tuohon Strömin viereen ja tuotatuota hmm, ottakaa vaikka tuo läppäri auki ja laita sinä Tamminen käsi siihen ohjauslevylle ja sitten katsokaa kumpikin näyttöön."
-
Tässä vaiheessa Tamminen sanoo: "ehheh ei kai vaan mene sitten sun kamera rikki kun mua kuvaat".
-
Ström siihen leikkisästi: "Onko sulla nyt varmaan apinasuodin siinä linssissä ehheheheh"
-
Menevät ja tekevät ja toimittaja nauttii ja laakasee ja syntyy valokuva, tiemmä.
Semmosta se on tuo kuvajournalismi, mitä siitä kohkaamaan. Kyllä sitä ei tarvitse mitään taidekuvia ottaa. Tässä kelpaa ihan tavallinenkin näpsy, että turha se on sen Puusan siellä räksyttää, karavaani kulkee ja koirat haukkuvat joo.
Että joo perskele joo, että sitten seuraavalle keikalle mars vaan.
5 kommenttia:
Testi.
Tämä blogikirjoitus antaakin jutun otsikolle varsin ironisia piirteitä.
Eipä silti, on sitä kehnompaakin kuvaa nähty, mutta tätä parempaa ei kyllä suuri yleisö osaa enää vaatia. Joskus kuvat pysäyttivät lukemaan jutun, nyt ne saattavat olla syy miksi hyppään potentiaalisesti kiinnostavan jutun yli.
-Tuomas Suvanto
Tunnen itseni Jorma Panulaksi, joka sanoi mitä ajatteli naisista kapelimestareina. Ja heti hänet tuomittiin vanhaksi seniiliksi mieheksi, joka ei ymmärrä mistään mitään. Samalla tavalla länkytän ja paasaan samaa asiaa eli kuvan merkityksen romahdusta. Kuten kirjoitit, kukaan ei enää kaipaa parempaa ja vaikka kaipaisi, ei sitä enää saisi. Emme me ainakaan parempaan siis ole menossa. vai olemmeko? Onko tämä nyt sitten massan diktatuuria visuaalisuuden suhteen.
Ehkä tässä pitäisi hyödyntää Suomalaisten perusominaisuutta, eli kateutta. Yhden lehden visuaalisuus saataisiin ruuvattua kaakkoon, ja sitten kylvämään kateutta. "Meidänkin pitää saada kun noillakin on" periaatteella.
Tosin täällä asenne on enemmän "noillakaan ei saa olla kun meilläkään ei ole" . Mutta tämän ominaisuuden hyödyntäminen lienee ainoa keino, ikävä kyllä.
-Tuomas Suvanto
Ensin pitäisi olla jonkinlainen standardi jolla lehden hyvyyttää määritettäisiin jotta kateutta syntyisi. Kyllä 70 ja 80 luvulla kilpailtiin työntekijöistä selkeästi kateellisina. Esin muuttovirta hs - sk oli tunteita herättävä.
Lähetä kommentti