Eivät katso. Eivät katso senparemmin ammattilaiset kuin alan opiskelijatkaan. Ja ymmärrän sen. Olisi turhauttavaa katsoa sellaista joka osuu mukavuusalueen ulkopuolelle kun samalla tietäisi että tuo ukko puhuu asiaa, mutta….väärällä tavalla. Suomessa ei vaan olla totuttu siihen että sanotaan vastoin hyväksyttyjä konventioita.. Nyt vanhemmiten käsitän sen hyvin. En silti muuta strategiaa, taktiikkaa ehkä ajoittain, mutta kokonaislinja on sama. Osaan tämän suppean alueen ehkä parhaiten Suomessa ja senpuoleen myös monessa muussakin maassa, koetettu on näes. Joten miksi muuttaisin. Olen itselleni auktoriteetti, olen kerännyt valtavan määrän tietoa ja osaamista 35 vuoden aikana ja alaa opiskellessani -70 luvulla. Näistä edellä kirjoitetuista faktoista johtuen olenkin työtön lehtikuvaaja ja alan opettaja. Suomessa ei voisi olla pahempaa virhettä kuin osata se mitä tekee siinä työssä missä on…ajatellen työnantajaa ja kollegoita. Kukaan ei tässä maassa kestä sitä että joku osaa asiansa, sen samalla tiedostaen. Sellaisesta ihmisestä pitää hankkiutua eroon nopsaan.
Nauru pidentää ikää :-D Hyvä, että joku seuraa, vaikka olisi hyvä, että joku laittaisi nimellään hanttiin, siis panisi vastaan ja syntyisi keskustelua. Liikaa toivottu? En mä tätä lopeta, mutta harvennan kesäksi.
Pakko myöntää: pidän tyylistäsi ja kriitikkisi oli isoilta osin aiheellista. Iso plussa myös sarkastisesta esitystavasta (pidän)!
Suurta vihaasi päästä puskevia linjoja kohtaan en ihan ymmärrä, toki se on aina jonkinasteinen moka, mutta ei mielestäni niin iso ongelma kuin mitä annat ymmärtää.
Hevimiehet mirreineen -pääkuvan kritiikki oli mielestäni hiukan hassua, sillä tyhjän tilan jättäminen voi olla osa kuvaajan tyyliä, tapa kuvata asioita. Jos kaikki kuvat olisivat tiukasti rajattuja otoksia, joissa vain ja ainoastaan olennainen näkyy, en ymmärrä, miksi sen pitäisi olla luovaa työtä tekevän kuvajournalistin käsialaa eikä kenen tahansa toimittajan räpsy? Toki silti perustelit asiasi hyvin, esitän vain vastaväitteen.
Arvosteltava lehti olisi mielestäni voinut tässä olla joku hiukan "arvovaltaisempi" kuin Metro, mutta ehkä siitä on hyvä lähteä. On silti mielestäni enemmän OK että Metrossa on huonoja kuvia kuin jos Hesarissa on huonoja kuvia (koska Metro on lukijalleen ilmainen ja huomattavasti Hesaria kevyempi julkaisu).
Blogissasi on yleisesti ottaen välillä hyviä ajatuksia herättäviä kannanottoja ja kommentteja. Isosta osasta aineistoa olen silti eri mieltäkin, mutta kaikkea ei vaan jaksa kommentoida. Olen kanssasi kuitenkin samaa mieltä siitä, että keskustelua, mielipiteitä ja näkökulmia alalle tarvitaan. Sinänsä teet tärkeää työtä!
Hyvä teksti Silja. Teen poikkeuksen ja julkaisen tekstisi vaikka se on vain etunimellä varustettu. Julkaisen sen kahdesta syystä. 1. Koska olet erimieltä ja perustelet sen. Erimielisyys on äärettömän tärkeää ja arvostan toiseutta ja rohkeutta yli kaiken ( mielellään nimellä toki) 2. Jossain määrin ymmärrän alan opiskelijan tarvetta pysyä nimettömänä, koska blogini kritisoi voimakkaasti alan lukkiutuneita käytäntöjä. Opiskelija saattaa tuhota Suomessa tulevan uransa leimautumalla rohkeaksi ja tarpeen vaatiessa erimieltä olevaksi. Sellainen ei käy työnantajalle.
Kello on melkein 02 --- joten kirjoittelen laajemman vastauksen huomenissa, erityisesti linjoista päässä ja esitän siihen kulttuuriantropologisen syyn…Videoarvosteluja lehdistä olen kuitenkin tehnyt jo parikymmentä -- mutta edellisessä blogissani, en vielä tässä. Seuraava on Aamulehden tabloid…kunhan saan junalipun hinnan kasaan että pääsen stadiin ostamaan ao lehden, keravalta sitä ei saa.
Pahoittelut, tekstini piti tulla nimellä, mutta en ilmeisesti ollut oikein perillä Blogger-tilini tämänhetkisistä asetuksista. Asia lienee nyt kunnossa.
Vastaile vaan kun ehdit. Lehdistä voi välillä mielestäni tilata ilmaisiakin näköiskappaleita!
Itse tein Metro Wkd:iin (perjantailiite) viikoittain juttuja, ja silloin Metrolla oli vielä omia kuvaajia, joiden kanssa tehtiin kimpassa monta nastaa keikkaa. Sanoman konserniuudistuksessa he saivat kenkää.
Kuten tässä näytitkin, nykyisin lehti on täynnä lukijan kuvia sekä löyhästi tekstin sisällön suuntaan sohivaa arkisto- ja kuvatoimistokamaa.
Itse lakkasin avustamasta Metroa, kun vaadittiin allekirjoittamaan Sanoman soppari.
No, Metroon tuli tehtyä juttuja mm. Rosa Liksomista, Vesku Loirista, Jouko Pihosta, Toivo Sukarista, katutaiteilija Otto Majasta, Helsingin terassilupahölmöilyistä, bussibongareista ja Töölö-liikkeen kaupunkiaktiiveista, mutta ehkä nykyinen "Mätäojassa nähtiin kuulemma piisami – kuvan Vantaanjoki ei liity tapaukseen" -linja palvelee paremmin Sanoman strategiaa.
Tulee mieleen vanha, nykyisin kaiketi poliittisesti epäkorrektiksi katsottu tarina erään vähemmistön edustajan omistamasta hevosesta, joka kuoli juuri opittuaan olemaan syömättä.
11 kommenttia:
Aika hauska, miten yhdessä videossa oli noin enemmän asiaa kuin mitä suurimmassa osassa valokuvafoorumeja yhteensä.
Ihan hyvä.
Ilkka R
Tuosta rautalangasta pitäisi hitaammankin lehtikuvaajan saada kiinni. Jos katsoisivat.
Eivät katso. Eivät katso senparemmin ammattilaiset kuin alan opiskelijatkaan.
Ja ymmärrän sen.
Olisi turhauttavaa katsoa sellaista joka osuu mukavuusalueen ulkopuolelle kun samalla tietäisi että tuo ukko puhuu asiaa, mutta….väärällä tavalla.
Suomessa ei vaan olla totuttu siihen että sanotaan vastoin hyväksyttyjä konventioita.. Nyt vanhemmiten käsitän sen hyvin. En silti muuta strategiaa, taktiikkaa ehkä ajoittain, mutta kokonaislinja on sama. Osaan tämän suppean alueen ehkä parhaiten Suomessa ja senpuoleen myös monessa muussakin maassa, koetettu on näes.
Joten miksi muuttaisin. Olen itselleni auktoriteetti, olen kerännyt valtavan määrän tietoa ja osaamista 35 vuoden aikana ja alaa opiskellessani -70 luvulla. Näistä edellä kirjoitetuista faktoista johtuen olenkin työtön lehtikuvaaja ja alan opettaja. Suomessa ei voisi olla pahempaa virhettä kuin osata se mitä tekee siinä työssä missä on…ajatellen työnantajaa ja kollegoita.
Kukaan ei tässä maassa kestä sitä että joku osaa asiansa, sen samalla tiedostaen. Sellaisesta ihmisestä pitää hankkiutua eroon nopsaan.
Saipahan ensinnäkin nauraa kunnolla mutta toisaalta tuli taas opittua paljon. Jatka vaam Jore, kyllä näitä sun juttuja seurataan.
Timo 1x
Nauru pidentää ikää :-D
Hyvä, että joku seuraa, vaikka olisi hyvä, että joku laittaisi nimellään hanttiin, siis panisi vastaan ja syntyisi keskustelua. Liikaa toivottu?
En mä tätä lopeta, mutta harvennan kesäksi.
Hei!
Olen alan opiskelija. Katsoin videon.
Pakko myöntää: pidän tyylistäsi ja kriitikkisi oli isoilta osin aiheellista. Iso plussa myös sarkastisesta esitystavasta (pidän)!
Suurta vihaasi päästä puskevia linjoja kohtaan en ihan ymmärrä, toki se on aina jonkinasteinen moka, mutta ei mielestäni niin iso ongelma kuin mitä annat ymmärtää.
Hevimiehet mirreineen -pääkuvan kritiikki oli mielestäni hiukan hassua, sillä tyhjän tilan jättäminen voi olla osa kuvaajan tyyliä, tapa kuvata asioita. Jos kaikki kuvat olisivat tiukasti rajattuja otoksia, joissa vain ja ainoastaan olennainen näkyy, en ymmärrä, miksi sen pitäisi olla luovaa työtä tekevän kuvajournalistin käsialaa eikä kenen tahansa toimittajan räpsy? Toki silti perustelit asiasi hyvin, esitän vain vastaväitteen.
Arvosteltava lehti olisi mielestäni voinut tässä olla joku hiukan "arvovaltaisempi" kuin Metro, mutta ehkä siitä on hyvä lähteä. On silti mielestäni enemmän OK että Metrossa on huonoja kuvia kuin jos Hesarissa on huonoja kuvia (koska Metro on lukijalleen ilmainen ja huomattavasti Hesaria kevyempi julkaisu).
Blogissasi on yleisesti ottaen välillä hyviä ajatuksia herättäviä kannanottoja ja kommentteja. Isosta osasta aineistoa olen silti eri mieltäkin, mutta kaikkea ei vaan jaksa kommentoida. Olen kanssasi kuitenkin samaa mieltä siitä, että keskustelua, mielipiteitä ja näkökulmia alalle tarvitaan. Sinänsä teet tärkeää työtä!
Hyvä teksti Silja.
Teen poikkeuksen ja julkaisen tekstisi vaikka se on vain etunimellä varustettu.
Julkaisen sen kahdesta syystä.
1. Koska olet erimieltä ja perustelet sen. Erimielisyys on äärettömän tärkeää ja arvostan toiseutta ja rohkeutta yli kaiken ( mielellään nimellä toki)
2. Jossain määrin ymmärrän alan opiskelijan tarvetta pysyä nimettömänä, koska blogini kritisoi voimakkaasti alan lukkiutuneita käytäntöjä. Opiskelija saattaa tuhota Suomessa tulevan uransa leimautumalla rohkeaksi ja tarpeen vaatiessa erimieltä olevaksi. Sellainen ei käy työnantajalle.
Kello on melkein 02 --- joten kirjoittelen laajemman vastauksen huomenissa, erityisesti linjoista päässä ja esitän siihen kulttuuriantropologisen syyn…Videoarvosteluja lehdistä olen kuitenkin tehnyt jo parikymmentä -- mutta edellisessä blogissani, en vielä tässä.
Seuraava on Aamulehden tabloid…kunhan saan junalipun hinnan kasaan että pääsen stadiin ostamaan ao lehden, keravalta sitä ei saa.
Hei!
Pahoittelut, tekstini piti tulla nimellä, mutta en ilmeisesti ollut oikein perillä Blogger-tilini tämänhetkisistä asetuksista. Asia lienee nyt kunnossa.
Vastaile vaan kun ehdit. Lehdistä voi välillä mielestäni tilata ilmaisiakin näköiskappaleita!
HYVÄ!
Nimellä kirjoittaminen on merkki suuresta rohkeudesta ja hyvästä itsetunnosta.
Itse tein Metro Wkd:iin (perjantailiite) viikoittain juttuja, ja silloin Metrolla oli vielä omia kuvaajia, joiden kanssa tehtiin kimpassa monta nastaa keikkaa. Sanoman konserniuudistuksessa he saivat kenkää.
Kuten tässä näytitkin, nykyisin lehti on täynnä lukijan kuvia sekä löyhästi tekstin sisällön suuntaan sohivaa arkisto- ja kuvatoimistokamaa.
Itse lakkasin avustamasta Metroa, kun vaadittiin allekirjoittamaan Sanoman soppari.
No, Metroon tuli tehtyä juttuja mm. Rosa Liksomista, Vesku Loirista, Jouko Pihosta, Toivo Sukarista, katutaiteilija Otto Majasta, Helsingin terassilupahölmöilyistä, bussibongareista ja Töölö-liikkeen kaupunkiaktiiveista, mutta ehkä nykyinen "Mätäojassa nähtiin kuulemma piisami – kuvan Vantaanjoki ei liity tapaukseen" -linja palvelee paremmin Sanoman strategiaa.
Tulee mieleen vanha, nykyisin kaiketi poliittisesti epäkorrektiksi katsottu tarina erään vähemmistön edustajan omistamasta hevosesta, joka kuoli juuri opittuaan olemaan syömättä.
Onnea valitsemallaan tiellä.
Lähetä kommentti