Minä nyt en näistä luontokuvista perusta. Useimmiten en kanna myllyä mukana ollenkaan, vaan katson rauhassa ja astun sisään asioihin. Imen meren ilmiöitä raivokkaasti, koska olen vanha ja jokainen kohtaaminen luonnon todellisuuden kanssa voi olla viimeinen. Tämän kuvasin parisen tuntia sitten, kun kävin marinassa tarkistamassa paatin kiinnitykset. Kirkas taivas muuttui, kuten merellä on tapana, minuuteissa matalapaineen värjäämäksi. Kuin helvetin mustat ratsut, taivas laukkasi täyteen tummuutta. Kun ajattelee, missä maailma on nyt, oli apokalyptinen näytelmä suoraan todellisuuden symboli ( ja hyvällä otsikoinnilla siihen sopisikin :)
Enemmittä puheitta, täplikästä valoa ja synkkyyden manifestaatio.
Enemmittä puheitta, täplikästä valoa ja synkkyyden manifestaatio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti