Hetkeksi loikka Lapista etelään. Kävin Porvoossa ja kerroin ystävälleni, että KSF-median ajettua alas kuvatoimituksiaan, en solidaarisuussyistä kuvaa enää BBL:lle. Katsoimme toisiamme ja tiesimme kumpikin mistä on kyse. Jore Puusan lehtikuvaajanura päättyi lopullisesti tässä maailmassa.
-
Ensimmäinen kuvani julkaistiin 1969, siinä oli hevosia, ensimmäinen tilattu keikkani oli 1972 ja…siinä oli hevosia ja elämäni viimeinen tilattu lehtikuvaus oli syyskuussa 2014...siinäkin oli hevosia.
Omituista. Minä en ole koskaan ollut heppasetä ja mielestäni ratsastajan pitäisi hyppiä itse yli esteistä hevonen selässään.
Sic transit gloria mundi. Yli 40 vuotta kestänyt urani loppui jonkun kasvottoman Hankenin ekonomin päätöksiin. Kysy vain miltä minusta tuntuu. Tuntuu kuin minut olisi raiskattu.
Mutta minä EN OLE RIKKURI, amen.
Sitten lähdin Turkuun ja ajoin pitkin noita moottoriteitä, jotka kuvassa.
Nukuin P-paikalla ja aamulla kaffeelle Lohjan ABC-lle munkkitestiä tekemään. ABC:n takana on iiso lammaslauma, jota menin moikkaamaan, kuin lammas lampaalle -you know. Koko pelto oli täynnä mustaa muovirepaletta??? Muovi rapistuu UV:n voimasta ja juuttuu peltoon, silppuuntuu lisää ja uppoaa kasveihin, joita lampaat syövät. Nice. Laminoitua lampaanviulua. Huom! lampaat pieninä vaaleanruskeina pisteinä vasemmassa yläkulmassa, vasemmalta Mää, Bää, Sää jne.
( anekdootti: Kun veneeni oli lampolan vieressä yhden kesän, huvitin itseäni menemällä aidalle ja kysymällä ääneen: "kuka lähtee hyttiin kaffeelle".
Mukavan näköinen ruskea neiti oli aina ekana että: "määää" ;-)
Sitten tankille ja kun nousen kaappiauto Hymeristäni, nousee venäläinen rekkakuski omastaan, heilauttaa kättään ja kyykistyy housut nilkoissa P-paikan laidalle. Karvainen äijä täräyttää armottoman ripulipaskan asfaltille ja lähtee housujaan nostellen. Koska en halua vierailua Viipurin toimeenpanevan komitean Igorilta ja Sergeiltä, jätän itse kyykkykuvan julkaisematta.
Olen kuvannut vuosia näyttelyä karvaisista ystävistämme, joita autoilijat lahtaavat.
Olen Liedon keskustassa yöllä röökillä, kun Turun suunnasta tulee punainen Corolla ja samaan aikaan ihana pieni värjyväviiksinen Seppo Supikoira päättää ylittää tien. Kun subben kyyristyy tien laitaan, muuttaa Corolla suuntaa ja niittaa Sepon. Kuuluu rusahtava mäjähdys ja ihana pieni Seppo Supikoira leviää aivojen, rustojen ja jauhelihan sekoitukseksi asfaltille. Corollasta lentää kohdallani oluttölkki pihalle.
Noin 6,5 miljoonaa eläintä kuolee autojen alle vuodessa.
