...kuuluu HelsinginSanomien typerästi osoitteleva otsikko tänään 17.12.
Kyse on Meeri Koutaniemen silvontasarjasta, joka loukkaa ihmisoikeuksia.
Omassa facebook sivussaan Koutaniemi ehti jo eilen tuomitsemaan Suomen Unescon, siitä että he uskalsivat kritisoida hänen Keniasarjaansa. Koutaniemeä ei näyttänyt ilostuttavan Unescon kunniamainintakaan. Meeri, sinulle on nousemassa päähän saavuttamasi hype. Kaikki eivät voi olla sinua peukuttamassa tai hymistelemässä, on olemassa myös ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella omilla aivoillaan. Asetun täysin Suomen Unescon tiedottajan taakse ja kertaan vielä omia syitäni arvioida Koutaniemen tekoa.
1. Some on nielaissut tyttöjen kuvat, ne eivät enää koskaan lähde sieltä. Tyttöjen lapset näkevät aikanaan sen, mitä äideille on tehty ja sen mistä Koutaniemi on saanut jo kymmeniä tuhansia euroja, joko myymällä kuvia ( esim Hesariin -sylkien freesopimuksesta kieltäytyneitä ja työnsä menettäneitä kuvaajia silmille) tai apurahoina. Saattaa olla, että koko suku ja kylä on tahrattu lopullisesti. Afrikkalainen kunniakäsite on aivan eri kuin Suomen.
2. Kukaan meistä ei saa koskaan tietää, mitä fikseri maksoi tyttöjen isälle vai maksoiko, mutta siitä voimme olla varmoja, ettei pienessä kenialaisessa kylässä kukaan ymmärtänyt, että some levittää materiaalin kaikkialle maailmaan -myös terroristeille- esim Boko Harumille, joka rankaisee paikallisia yhteyksistä ulkomaalaisiin.
3. Lehtikuvaajan pitää AINA ensin varmistua siitä, että kuvattavat eivät kärsi, Koutaniemellä ei ole mitään keinoa huolehtia, ettei esim joku sekopää terroristi teurasta tyttöjä, koska he näkyvät paljastavasti kaikkialla länsimediassa. Että toistuvasti kerrotaan miten tytöt antoivat luvan kuvaamiseen - puhumattakaan tyttöjen isästä ei merkitse mitään. Olen kuvannut afrikassa useita kertoja, eikä kylätason tietämys länsimediasta ole kovin suuri lue...sitä ei ole. Epäilen, että tytöt tai isä edes osaavat lukea tai puhua englantia. Tehtiinkö kuvaussopimus swahiliksi?
3. Voimme aina kysyä mitä tytöt, eli tässä uhrit ja kolonialistisen silmän alistamat alkuasukkaat saivat tästä, paljonko tytöillä ansainnut Koutaniemi on heille antanut rahaa, onko hän vienyt tytöt vaikkapa Nairobiin ja korjauttanut heidän labiansa.
4. Lehdistökontaktini Keniassa ovat olleet raivoissaan valkoisen naisen teosta. En kuitenkaan saa julkaista mitä minulle on kerrottu, vaikka mieleni palavasti tekisi mieli.
5. Heiltä myös tuli jo käyttämäni vertaus. Mitä sanottaisiin Suomessa jos kenialainen kuvaaja kuvaisi suomalaisten teinien perjantaibileet alastomina siellä täällä paneskelevine, umpikännissä tai huumeessa olevine 14 vuotiaineen ja kama leviäisi kaikkialla someen ja kenialainen saisi siitä palkintoja läpi maailman paljastettuaan Suomen tilanteen lasten suhteen. Veikkaan että HS:kin suhtautuisi aivan toisin.
Lopuksi.
Kun hype nousee päähän, ei ymmärretä, että kriittisyys on sallittua. Kriitisyyteen puuttuminen ja sen kostaminen ja marina takanapäin on lapsen toimintaa.
Toisen elämän hyväksikäyttäminen on aina ruma ja halveksittava teko.
-
Kunnioitan suuresti Suomen Unescoa, joka uskalsi olla erimieltä kuin mediayhteisö.
Naisten ympärileikkaus on ollut Unescon agendalla vuosikymmeniä ja vastaavaa materialia on kuvattu myös vuosikymmeniä. Mitä Koutanimen teko vaikuttaa tulevaisuudessa jos tytöille tapahtuu jotain? Sulkeutuuko todellisten auttajien tie kyläyhteisöihin?
Miksi silpomiskuvaus pomppasi esiin ja hypeen on yksi somen mysteerejä, toki kiitos aikaansaajansa sosiaalisten taitojen ja kauniin ulkomuodon. Jos saman materiaalin olisi kuvannut sisäänpäinkääntynyt ruma mies, ei mitään tällaista olisi tapahtunut, vaikka kuvat olisivat olleet miten rajuja.
PS: Etukäteen huomautan, että julkisuuden henkilöillä on alentunut yksityisyyden suoja. Nyt minä vain murisen, mutta auta armias jos tytöille tapahtuu jotain pahaa. Silloin minä karjun, myös kansainvälisesti!
Kommenttisi tähän, kiitos!
Kyse on Meeri Koutaniemen silvontasarjasta, joka loukkaa ihmisoikeuksia.
Omassa facebook sivussaan Koutaniemi ehti jo eilen tuomitsemaan Suomen Unescon, siitä että he uskalsivat kritisoida hänen Keniasarjaansa. Koutaniemeä ei näyttänyt ilostuttavan Unescon kunniamainintakaan. Meeri, sinulle on nousemassa päähän saavuttamasi hype. Kaikki eivät voi olla sinua peukuttamassa tai hymistelemässä, on olemassa myös ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella omilla aivoillaan. Asetun täysin Suomen Unescon tiedottajan taakse ja kertaan vielä omia syitäni arvioida Koutaniemen tekoa.
1. Some on nielaissut tyttöjen kuvat, ne eivät enää koskaan lähde sieltä. Tyttöjen lapset näkevät aikanaan sen, mitä äideille on tehty ja sen mistä Koutaniemi on saanut jo kymmeniä tuhansia euroja, joko myymällä kuvia ( esim Hesariin -sylkien freesopimuksesta kieltäytyneitä ja työnsä menettäneitä kuvaajia silmille) tai apurahoina. Saattaa olla, että koko suku ja kylä on tahrattu lopullisesti. Afrikkalainen kunniakäsite on aivan eri kuin Suomen.
2. Kukaan meistä ei saa koskaan tietää, mitä fikseri maksoi tyttöjen isälle vai maksoiko, mutta siitä voimme olla varmoja, ettei pienessä kenialaisessa kylässä kukaan ymmärtänyt, että some levittää materiaalin kaikkialle maailmaan -myös terroristeille- esim Boko Harumille, joka rankaisee paikallisia yhteyksistä ulkomaalaisiin.
3. Lehtikuvaajan pitää AINA ensin varmistua siitä, että kuvattavat eivät kärsi, Koutaniemellä ei ole mitään keinoa huolehtia, ettei esim joku sekopää terroristi teurasta tyttöjä, koska he näkyvät paljastavasti kaikkialla länsimediassa. Että toistuvasti kerrotaan miten tytöt antoivat luvan kuvaamiseen - puhumattakaan tyttöjen isästä ei merkitse mitään. Olen kuvannut afrikassa useita kertoja, eikä kylätason tietämys länsimediasta ole kovin suuri lue...sitä ei ole. Epäilen, että tytöt tai isä edes osaavat lukea tai puhua englantia. Tehtiinkö kuvaussopimus swahiliksi?
3. Voimme aina kysyä mitä tytöt, eli tässä uhrit ja kolonialistisen silmän alistamat alkuasukkaat saivat tästä, paljonko tytöillä ansainnut Koutaniemi on heille antanut rahaa, onko hän vienyt tytöt vaikkapa Nairobiin ja korjauttanut heidän labiansa.
4. Lehdistökontaktini Keniassa ovat olleet raivoissaan valkoisen naisen teosta. En kuitenkaan saa julkaista mitä minulle on kerrottu, vaikka mieleni palavasti tekisi mieli.
5. Heiltä myös tuli jo käyttämäni vertaus. Mitä sanottaisiin Suomessa jos kenialainen kuvaaja kuvaisi suomalaisten teinien perjantaibileet alastomina siellä täällä paneskelevine, umpikännissä tai huumeessa olevine 14 vuotiaineen ja kama leviäisi kaikkialla someen ja kenialainen saisi siitä palkintoja läpi maailman paljastettuaan Suomen tilanteen lasten suhteen. Veikkaan että HS:kin suhtautuisi aivan toisin.
Lopuksi.
Kun hype nousee päähän, ei ymmärretä, että kriittisyys on sallittua. Kriitisyyteen puuttuminen ja sen kostaminen ja marina takanapäin on lapsen toimintaa.
Toisen elämän hyväksikäyttäminen on aina ruma ja halveksittava teko.
-
Kunnioitan suuresti Suomen Unescoa, joka uskalsi olla erimieltä kuin mediayhteisö.
Naisten ympärileikkaus on ollut Unescon agendalla vuosikymmeniä ja vastaavaa materialia on kuvattu myös vuosikymmeniä. Mitä Koutanimen teko vaikuttaa tulevaisuudessa jos tytöille tapahtuu jotain? Sulkeutuuko todellisten auttajien tie kyläyhteisöihin?
Miksi silpomiskuvaus pomppasi esiin ja hypeen on yksi somen mysteerejä, toki kiitos aikaansaajansa sosiaalisten taitojen ja kauniin ulkomuodon. Jos saman materiaalin olisi kuvannut sisäänpäinkääntynyt ruma mies, ei mitään tällaista olisi tapahtunut, vaikka kuvat olisivat olleet miten rajuja.
PS: Etukäteen huomautan, että julkisuuden henkilöillä on alentunut yksityisyyden suoja. Nyt minä vain murisen, mutta auta armias jos tytöille tapahtuu jotain pahaa. Silloin minä karjun, myös kansainvälisesti!
Kommenttisi tähän, kiitos!
