maanantai 27. huhtikuuta 2015

Jos faktorin kengännumeroon lisätään LPI niin saadaanko DPI?

Seuraava teksti on valistutarkoituksellinen tekele naispuolisia ammattilaisia varten juuri sattuneesta syystä. (tai no kaksi vuotta sitten sattuneesta)
Kun digitaalinen kuvankäsittely teki tuloaan Suomeen, oli sitä vastassa kaksi luokkaa ammattilaisia. Ne jotka olivat tehneet armottomasti etsivää työtä ja tiesivät, mitä digitaalisuus tarkoittaa käytännössä ja sitten ne 95% jotka eivät tienneet mitään, mutta suuttuivat heti - kun joku tietävä koetti selvittää kuvatilauksen parametrejä.
Tuohon viimeksimainittuun ryhmään kuuluivat naistoimittajat, jotka tosin edelleenkään eivät näe eroa DPI ja Layerin välillä, miehet kun kaiken keljun hoitaa kuitenkin.
Jos uskalsi kysyä tarkennuksia kuvan koon suhteen, tuli linjalta tulta ja tappuraa resoluutiouteluihin: "sunhan se jumalauta pitäs tietää sähän se pro oot". Ujo pyyntö ei auttanut, että teidän lehden paino- ym juttuja mä en voi tietää, piti arvata arvot, ettei keikat loppuneet. Ei niitä arvoja  "300dpi faktoritkaan" osanneet.
-
Jotta kantaisin korteni kekoon avataan hiukan saloja, vaikkei siitä mitään hyötyä ole. Tätä lukee vain naapurin labradorin noutaja, eikä sekään tajua kaikkia sivistyssanoja.
Nythän on niin, että resoluutiokäsite on edelleen aivan retuperällä suomessa. Sille kun on annettu käsite tarkkuus, joka taas tarkoittaa ihan jotain muuta.
-
Resoluutio määrittää mm. kuvan fyysisen koon, voidaan puhua vaikkapa 3000 x 2000 pikselin kokoisesta kuvasta. Kun noita lukuja kertoillaankeskenään, saadaan justiinsa kuusi miljoonaa.
Tuo kamera siis tuottaa tuon kokoisen kuvan kennoltaan ja sen kuvan resoluutio on about 6 megapikseliä. Kirottua -- koko homma meni jo sekaisin. Naiset laittavat tässä kohdassa meikit pussiin ja ulkokengät jalkaan.
Veivataan lisää.
-
Sanomalehdet painavat kuvatuksia käyttäen rasteria. Rasterin tiheys määritetään linjaa per tuuma. Lines per inch. No siitähän suahaan sujuvasti käsite LPI. Tuo LPI lehden rasterin käsitteenä on mainio. Meinaan, että kun tuon tietää, sen voi kertoa 2,5 ja saakin tarvittavan PPI luvun. PPI on Piksels per inch ja se taas on eräs resoluution määre. Menikö yli hilseen? Niin minullakin, kun kaikki aina puhuu DPI suureesta. DPI on lyhenne sanoista dots per inch ja tarkoittaa tiätysten tulostettua ja painettua kamaa. PPI taas on suure ennen painamista ym värin lätkintää paperille.
-
Noh jos vielä joku roikkuu messissä niin sanotaan nyt vaikka, että lehtisen LPI olis toi 60 -- sillä saa jo jottai suttuu näkyviin lehren sivuille. Sen kun lapsi kerrot 2,5 niin saat monimutkaisen kiemuran jälkeen luvun 150 ja se siis ppi. Jotta siis tuolle lehelle teet oikein sopivaa kamaa, kuvaat eli jälkituotatPS:ssä 150 ppi kuvaa.
Kohtuullisen harvaa, eikö. Mutta sujuvampaa käpistellä kuin faktorien mistään tietämättä viritetty luku 300ppi. Katsos lapsukainen, RIP (heheheh ei SE rip) vaan raster image processor heittelee hevon helevettiin ylimääräisen kaman. Lataat dataa miten paljon tahansa, niin RIP tööttää painolevyille sopivan määrän, joka on sidoksissa tuohon LPI lukuun.
-
No tässä vaiheessa on jokainen teinityttökin painunut kehumaan Bieberiä Flickriin mutta hei sä jälellejäänyt setä sieltä Maunulasta, näin se menee. Kamaa painetaan järkevimmin sopivalla määrällä dataa ja kameralla nettiin kuvatessa suurestä määrästä pikseleitä ei ole kuin haittaa.
-
Meinaan siis sitä huvittavaa juttua, että jengi luulee kameroiden suuren pikselimäärän eli kuvan sivujen toisillaan kerrotun pituuden merkitsevän jotain. No eihän se mittään merkitse. Lapset, sun ruutus näyttää siitä kamasta, joka sille tietokoneesta tulee, yhden pikselin jokaista datan pikseliä kohti, mutta niin --että ruudussa kun on vaikkapa 100 kuva-alkiota per tuuma niin se näyttää kuvasta justiinsa saman verran dataa. Nettikuvassa suuresta määrästä dataa ei myöskään ole kuin haitaksi. Kattoo sitten hienojen kameroiden esitekuvia netissä, no samaa jöötiä saa aikaan millä vaan, jonka reso riittää vaikka sun läppärin 1200x800 näyttöön laijasta laitaan.



Luulo ei ole tiedon väärti. Enkä mäkään mitään tiedä, paitsi sen -- että digitaalisen kuvantuotannon perusteet on totaalin hukassa 99% alalla toimivista. Kumma et niit lehtii aina jostain puikkaa. No miehet ne tekee toki. Naisil on tärkeempääki tekemist ku nysvätä numeroiden kans, naiset on kahvihuoneessa säätämässä sitä, miten mulkkuja miehet on kun ne luulee aina tietävänsä kaiken. Pyh.


1 kommentti:

Tom Pesch kirjoitti...

Opettavaista luettavaa tällaiselle melkeindiginatiiville. Olen muuten viimeiset 15 vuotta ihmetellyt, miksi markettikameran kennolle saadaan ahdettua aina vaan enemmän pikseleitä, mutta ison kennon kamerasta, joka mahdollistaisi paremman dynamiikan, saa aina vain pulittaa itsensä kipeäksi. Lähiöläisjärjellä ajateltuna ei pitäisi olla kovin vaikeaa valmistaa kameraan filmiruudun kokoinen kenno jossa on kohtuullisesti pikseliä. Onko tälle joku järkevä syy vai onko tämäkin vain kapitalistin loputtomia juonia kuluttajan pään menoksi?