Erittäin epäterävän näköinen terävä ja viceversa

Valokuvakemiallisen  menetelmän epäterävä maski. ( miten hieno otsikko!)

Huomasin että kilpaileva blogisti ja ikuisesti hra Mäkelän kanssa minua hiillostava Suomen paras ammattikuvaaja ja laajalti kokemusta Visuaalisen Viestinnän korkeakoulusta hankkinut (mm ajanut Matti J. Kalevan purkkaria skönemailin) eli hra Suvanto, on kirjoittanut digitaalisesta USM:ista.  Kissa kuvissaan on muuten ainoa kissa, jonka voisin ottaa itselleni, mikäli se on Norjan metsäkissa? Näyttää siltä myös terävöityneenä. The cat has been sharpened…. (tulee mielikuva miten kissa työnnetään jättimäiseen kynänteroittimeen, minne toki kissat noin yleensä kuuluvatkin)

-

Joku sitten hältä (ei kissalta) kysymään, että miten analogiusm menee? Kun vastausta ei vielä ole tullut, autan miestä mäessä, pikaguulauksella ei nimittäin löydä etsimäänsä, josta suomentaa. Minä kun olen erotukseksi edellisistä herroista saanut ihan oikean valokuvaajan koulutuksen, niin kerron pikaisesti mitä muististani yli 40 vuoden takaa saan esiin.
( herraisä taivaassa mitä tapahtuu, jos tämä menee pieleen, äijät suolistavat mut mannerheimin patsaalla)

-

Kemigrafisedät käyttivät kauan sitten ( maybe vielä -80 luvun puolivälissäkin?) epäterävää maskia saadakseen lisättyä paikalliskontrastia kuviin, jotta kuva näyttäisi terävämmältä. Siihen liittyy akutanssi! Wow.

Väitän, että fotokemiallisesti saa aikaan paremman usmin kuin PS:llä. Menetelmä mutkia oikaisten meni ehkä mahdollisesti uskoisin jokseenkin näin.

1. Otetaan iso lasinegalevy, jolla SE nega, jota veivataan. Reprottuna sille siis tai kuvattunakin 1/1

2. Sitten tehdään pinnakkainen yhtä isolle filkalle (joka ei saa olla Dupontia ym graafista filkkaa, vaan pitää olla tahi kehittää matalakontrastiseksi.)

3. Oleellista on, ettei tehdäkään pinnakkaista ns. oikein emulsiot vastakkain, vaan lasilevyn kama on väärällä puolella, ei siis päin filkkaa.

4. No tuosta seuraa, että syntynyt posa on softi, kun lasilevy on paksuutensa verran ylempänä kopioivan materiaalin emulsiopintaa. Emulsio on se kalvo filkalla, jossa valottumaton (ja valottunutkin) hopeajohdannainen piilee

5. Nyt sit vaan kehityksen ja kuivauksen jälkeen nuo ( nega ja softi posa) pannaan päällekkäin. ( tässä en selitä, miten se tehdään rakeen tarkkuudella)

6. Sitten hm….sändvitsinä heh voileipänä - nuo posa ja nega pannaan koneeseen ja valotetaan läpi. Posa ottaa pois negasta äärialueen densiteettiä, joka on softia. Öh meniköhän se nuin? Jaska La Pista, auta!

7. Näinollen kun alla on lisäksi kontrastikasta paprua, syntyy ikäänkuin terävämmän näköinen kuvatus.

8. ANA-USMIA voi säädellä blurrin määrää säätäen…mutta homma pitää ikäänkuin osata siis.

9. Tässä yhteydessä käytetään termiä akutanssi acutance? acute? acutanced? tai jotain sinnepäin joka meinaa että…hm.

10. No se meinaa katsojasta riippuvaa  terävyyden havaintoa joka pitää suhteuttaa kuvan alueiden reunojen erottelun vaihteluihin. HUHUHUHHH jumakekula mikä soossi. Tuota lausetta en ymmärrä itsekään.

--

Saas nähdä mitkä pyyhkeet tästä casesta tulee .... mutta jotenkin noin se meni. Ja sit joku kysyi vielä, että mitä on repro. Siitä lisää ensikerralla samalla kanavalla.